eläintenkouluttaja Archives

Pim pom! Ovikellon ääni aloittaa monissa kodeissa hälinän ja rallin ulko-ovelle, joka huipentuu siihen, että koira toivottaa vieraat tervetulleeksi haukkumalla ja hyppimällä vasten. Eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo, miten näistä häiritsevistä tavoista pääsee eroon ja kuinka koira koulutetaan rauhoittumaan omalle paikalleen petiin vieraiden saapuessa.

Ovikelloon ja vieraiden tuloon vahvasti reagoiminen on useimmille koirille luontaista. Vahtiminen on tyypillistä monille roduille, ja koira haluaa haukkumalla ilmoittaa kotiväelle, että joku on tulossa. Koirat oppivat nopeasti liittämään ovikellon äänen siihen, että jotain tapahtuu. Reagoimisesta tulee helposti niin vahvaa, että televisiostakin kuuluvat ovikellon pimputukset saavat koiran juoksemaan eteiseen.

– Ovikello ja vieraiden saapuminen nostattaa koiran kiihtyneeseen tilaan. Se voi johtua innostuksesta mutta myös siitä, että koira jännittää ja on epävarma, kun omalle reviirille tulee vieraita, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo.

Molemmat ääripäät ovat pidemmän päälle koiralle stressaavia. Jos koira ei osaa rauhoittua, voi alunperin positiivinen innostus muuttua ahdistukseksi ja koiran sävy tervehtiä vieraita puolustautuvaksi. Kun koiralle opetetaan vaihtoehtoinen tapa toimia ja rauhoittua, kaikki säästyvät stressiltä: koiran ei tarvitse ottaa ylimääräisiä kierroksia, vieraat säästyvät koiran kynsien raapaisuilta ja kuolalta sekä omistaja tilanteen hallitsemattomuuden nostattamalta nolostukselta.

Ovelle vastaan kiiruhtamisen sijaan koiran voi opettaa menemään omalle paikalleen, petiin. Pedin voi sijoittaa eteisen nurkkaan tai vaikka portin taakse, kuitenkin mielellään niin, että koira pystyy seuraamaan sivusta, mitä tapahtuu.

– Omaan petiin meneminen on koiralle selkeä käytös. Se antaa selvän rajan, mitä koiralta tahdotaan verrattuna esimerkiksi siihen, että sitä vaaditaan pysymään vain paikoillaan. Samalla koira pysyy poissa jaloista sillä aikaa, kun vieraat riisuvat takkejaan.

Omasta pedistä voi opettaa koiralle turvallisen paikan, jossa se saa rauhoittua vieraiden saapuessa.

Pedistä tehdään rauhoittumisen paikka

Oman paikan harjoittelu aloitetaan tarpeeksi helposta ja pienin palasin. Aluksi petiin laitetaan nameja ja koira saa runsaasti palkintoja ihan vain pedissä olemisesta. Samalla kannattaa opettaa vihjesana, kuten ‘peti’, ‘petiin’ tai ‘oma paikka’, jota sanotaan, kun koira menee petiin etsimään nameja. Sanaan voi myös liittää eleen, kuten pedin suuntaan osoittamisen. Pikku hiljaa harjoitusta vaikeutetaan pyytämällä koiraa menemään petiin välimatkan päästä ja myös pedissä pysymisen aikaa pidennetään.

Koiraa totutetaan ovikellon ääniin soittamalla niitä aluksi esimerkiksi puhelimesta. Netistä löytyy erilaisten ovikellojen ääniä valmiina tai oman ovikellon pimputtelua voi itsekin nauhoittaa.

– Ovikellon ääntä soitetaan hiljaisella puhelimesta, ja koiraa palkataan pedille. Tässä kohtaa ketään ei tule ovesta, joten kiihtymys vieraista jää pois, Tihtonen sanoo.

Palkkana kannattaa käyttää jotain erityisen mieluista ja herkullista, pitkään kestävää puru- tai aktivointilelua, jota koira haluaa jäädä mutustelemaan petiin. Kun herkku on tarpeeksi hyvä, jää koira mieluusti petiin vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Kun koira pysyy pedissä, voi ihminen alkaa liikkua kauemmas ja vähitellen suunnata ulko-ovelle, koskea ovea, ja lopulta, kun koira osaa pysyä pedissään rauhallisena, avata oven ja käyttäytyä kuin vieraita tulisi.

Kun sitten vieraita on oikeasti tulossa, kannattaa heitä ohjeistaa etukäteen toimimaan rauhallisesti ja neutraalisti koiraa kohden. Ovelle voi viedä lapun, jossa pyydetään odottamaan oven avausta hetken, sillä koiraa koulutetaan.

– Yleensä, kun ovikello soi, ihmiset pomppaavat nopeasti ylös ja kiiruhtavat ovelle. Pahimmillaan koiraa vielä lietsotaan puhumalla sille innostuneesti, Tihtonen kuvailee.

– On tärkeä pysyä itse rauhallisena. Jos mahdollista, ovikellon soidessa siihen ei reagoida mitenkään, vaan odotetaan hetki. Sitten koira pyydetään omalle paikalleen petiin ja vasta sitten mennään avaamaan ovi.

Koira pyydetään paikalle ja tervehtimään vieraita vasta, kun koira on rauhoittunut ja vieraat ovat myös päässeet hetken asettumaan ja istumaan alas. Vieraat eivät koskaan mene koiran luokse pedille, vaan koira saa tulla vieraiden luokse.

– Vieraille voi antaa nameja, joita he tiputtavat koiralle lattialle. Näin koira pysyy rauhallisena eikä hypi päälle.

Aluksi tervehdys kannattaa pitää lyhyenä ja neutraalina – innokkaammalle yhteiselle leikille on aikaa myöhemmin, kun saapumisen aiheuttama kiihtyminen on varmasti ohi. Silloin leikki toimii parhaana pääpalkintona sille, että koira malttoi ensin rauhoittua.

Ihanteena on, että koira pysyisi pedissään vieraiden saapuessa, mutta oikea elämä ei mene aina oletetusti ja joskus yllätysvieraat vain tupsahtavat odottamatta paikalle. Koiraa kannattaa palkita ja kehua runsaasti aina, kun se edes käy pedissä. Jokainen onnistuminen koiralle näin kiihdyttävässä tilanteessa on voitto ja askel oikeaan suuntaan.

Nuusku harjoittelee rauhoittumista omalle paikalle Jalon Vuono-alustalla.

Hyvä peti on mukava ja turvallinen

Koiran petejä, pesiä, patjoja ja alustoja on moneen makuun. Sopivimman löytää tarkkailemalla oman koiran köllötystyylejä. Röhnöttäjälle mieluisin makoilupaikka on yleensä patja tai alusta, jolla mahtuu oikaisemaan koivet. Käpertyjälle puolestaan mukavin rauhoittumispaikka on usein pehmeä pesä tai reunallinen peti.

– Jotta koiralle voi opettaa pedistä oman paikan, on sen oltava aidosti miellyttävä ja turvallinen paikka. Sellainen, johon koira hakeutuu itsekseenkin rauhoittumaan, sanoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Köllötysmukavuuteen vaikuttaa erityisesti pedissä käytetyt materiaalit. Pörröisistä kankaista tehdyt pedit ovat pehmeitä ja mukavia, mutta eivät välttämättä kestä kovassa käytössä yhtä hyvin kuin tiiviistä kankaasta valmistetut. Moni koira vierastaa kahisevia ja liukaskankaisia petejä. Tällaista petiä voi tuunata mukavammaksi laittamalla petiin vaikka peiton tai tyynyn pehmusteeksi.

– Pedissä kannattaa myös olla pohjassa liukueste, ettei se lähde alta kuin liukkaalla jäällä. Varsinkin tilanteessa, jossa koira pyritään saamaan rauhoittumaan, on tärkeää, että peti pysyy paikallaan ja sinne on helppo mennä ja sieltä tulla pois.

Kallio suosittelee eteiseen sijoitettavaksi koiran omaksi paikaksi esimerkiksi patjaa tai alustaa, jota on helppo tarvittaessa siirtää ja jolta koiran on helppo seurata tilannetta. Jos koira nukkuu mieluummin suojaisemmassa pesässä, kannattaa sillä olla oma erillinen peti nukkumista varten. On muutenkin hyvä, että koiralla on useampi sille varattu oma paikka ja että pääasiallinen nukkumapaikka on sijoitettu rauhallisempaan paikkaan eteisen sijaan.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon valikoimasta löytyy koiranpetejä, pesiä ja patjoja erikokoisten köllöttelijöiden tarpeisiin. Esimerkiksi Vuono-alustaa on helppo siirrellä tarpeen mukaan ja sen voi asettaa vaikka suojaksi sohvalle, pehmusteeksi petiin tai käyttää sellaisenaan.

Teksti: Niina Kinnunen

Asia

Koiran turkin trimmaus helpoksi – Kouluta koirasi nauttimaan turkin harjaamisesta ja leikkaamisesta

1.10.2020by Niina Kinnunen

Koiran turkin hoitaminen harjaamalla ja trimmaamalla säännöllisesti on tärkeää, jotta karvapeite ja iho pysyvät kauniina ja terveinä. Turkin hoitaminen kannattaa ottaa rutiiniksi jokaisessa koiraperheessä. Kun koira oppii käsittelyyn jo pennusta pitäen, käy se helpommin jatkossakin. Turkin hoitamisesta voi harjoitella miellyttävän yhteisen kokemuksen kuitenkin myös myöhemminkin.

Kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalla Transmerilla työskentelevä tarvikespesialisti Maria Kallio suosittelee, että jokaista koiraa harjattaisiin on turkki sitten pitkä, lyhyt, sileä tai kihara.

– Koiran säännöllinen harjaaminen hoitaa koiran ihoa ja vähentää hilsettä. Lyhytkarvaisetkin koirat tarvitsevat turkin huoltoa, ja varsinkin karvanlähdön aikaan lyhytkarvaista koiraa kannattaa harjata esimerkiksi sukimiskintaalla, Kallio sanoo.

– Pitkäkarvaisen turkin hoitoon tarvitaan monesti useampia tuotteita: harjalla tehdään yleissiistintä ja selvitetään latvat, kun taas takkuihin käytetään metallipiikkistä harjaa, kampaa tai karstaa. Apuna voi käyttää myös esimerkiksi hoitosuihketta.

Hoitovälineet kannattaa valita niin, että ne tuntuvat tukevalta ja hyvältä kädessä, ovat helppokäyttöisiä ja kahvat on valmistettu materiaalista, joka ei luiskahda kädestä. Harjan tai kamman piikit eivät saa olla niin teräviä, että ne raapivat koiran ihoa ikävästi. Turkin leikkaukseen valittavat sakset tai trimmauskone kannattaa pitää terävinä, jotta karva leikkaantuu siististi ja ilman turhaa repimistä.

Eniten murhetta aiheuttavat takut ja turkkiin takertuneet roskat. Ne kannattaa irrottaa ennen kuin kauttaaltaan harjaaminen aloitetaan, sillä takkujen riuhtominen harjalla voi olla koiralle kivuliasta. Laadukkailla välineillä ja tarvittaessa apuna käytettävillä koiran turkille tarkoitetuilla hoitoaineilla takut yleensä selviävät. Takkuja kannattaa saksia harkiten, sillä uusi kasvava karva takkuuntuu helposti uudelleen. Paras tapa ennaltaehkäistä takkuja on tarttua harjaan tarpeeksi usein.

– Erityisesti koiran korvat ja niiden taustat, kainalot, nivuset sekä kuono kannattaa tarkistaa takkujen varalta usein, Kallio vinkkaa.

Riippuu koiran turkin laadusta, millaiset välineet toimivat kullekin parhaiten. Eri rotuja myös trimmataan rodunomaiseen ulkomuotoon hyvin eri tavoin joko saksilla, trimmauskoneella tai nyppimällä. Neuvoa turkin hoitoon voi kysellä esimerkiksi toisilta rodun omistajilta ja kasvattajalta, ja haastavan turkin kanssa voi kääntyä myös hyvän trimmaajan puoleen.

Harjoittelua harjanveto kerrallaan

Harjauksen harjoittelu aloitetaan rauhallisesti muutama harjanveto kerrallaan ja koiraa runsaasti palkaten. Harjaamisen määrää lisätään sitä mukaa, kun koira tottuu siihen. Harjausta voi harjoitella missä vain koiralle mukavassa paikassa, ja harjan ja kamman kanssa voi suunnata vaikkapa ulos.

– Harjaamisen harjoittelun voi mahdollisuuksien mukaan aloittaa ulkona, jossa koira saa samalla haistella ja katsella ympäristöä. Kokemus on mukava, kun koira saa tutkia ja pyöriä neliömetrin alueella eikä sitä pakoteta täysin paikalleen, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kuvailee.

Jos koiralla on taustalla jo huonoja kokemuksia harjaamisesta ja trimmauksesta, kannattaa hoitotoimenpiteisiin totuttelu aloittaa varovaisesti ja harjoittelu jakaa tarpeeksi pieniin palasiin.

– Koiralle ensin esitellään harja tai muu väline niin, että se näkee sen. Sitten välinettä liikutellaan koiran ympärillä harjaamisen kaltaisin liikkein, mutta vielä se ei edes koske koiraan. Samalla koiraa palkataan runsaasti. Harjaaminen aloitetaan vähitellen, kun koira pysyy rauhallisena.

Tihtonen suosittelee palkkaukseen esimerkiksi imukupilla seinään tai lattiaan kiinnitettävää kuppia tai mattoa, johon voi hieroa jotakin koiralle sopivaa, tahmeaa syötävää. Omistajan kädet jäävät vapaaksi turkin hoitoa varten, ja samalla koira saa keskittyä nuolemaan herkkua.

Turkin leikkaus on yhteistyötä koiran kanssa

Ennen kuin on aika tarttua saksiin tai trimmauskoneeseen, on tärkeä opettaa koira pysymään rauhallisena ja paikallaan. Koira kannattaa opettaa seisomaan paikallaan alustalla, joka on tukeva ja jolla koiran tassut eivät pääse luisumaan. Tavoitteena on, että koira pysyy alustalla pitelemättä ja pakottamatta.

– Koiralle on paras, jos turkin leikkauksen voi tehdä lattialla, mutta jos koira tarvitsee nostaa pöydälle, esimerkiksi turkin leikkaajan ergonomian takia, kannattaa kaveriksi pyytää toinen henkilö varmistamaan, ettei koira hyppää tai tipahda pöydältä. Koirasta ei pidellä kiinni, vaan se pidetään paikallaan palkitsemalla herkuilla, Tihtonen sanoo.

Hän ei suosittele monissa trimmauspöydissä valmiiksi olevan kaulan ympärille tulevan silmukan käyttöä, sillä pahimmillaan se aiheuttaa liikahtavalle koiralle kuristumisen tunteen ja tekee kokemuksesta epämukavan ja pelottavan.

Sakset tai suriseva trimmeri tutustutetaan koiralle ennen kuin aletaan leikkaamaan. Saksia voi napsautella tai trimmeriä pitää hetken päällä koiran vierellä, jotta se tottuu turkin leikkauksesta lähteviin ääniin.

– Koiraa palkataan siihen suuntaan, että se pysyy paikallaan ja katsoo eteenpäin eikä reagoi tai hämmästy äänistä. Jos koira reagoi kääntymällä äänen suuntaan, se ei ole vielä valmis turkin leikkaukseen. Kun koira on tottunut ääniin, aloitetaan leikkaamalla vain pieniä napsaisuja kerrallaan.

Jotta turkinhoito onnistuu mahdollisimman hyvässä yhteisymmärryksessä, kannattaa se ajoittaa niin, että koira on päässyt purkamaan suurimmat energiansa esimerkiksi reippailemalla pitkällä lenkillä tai pähkäilemällä aktivointilelun kanssa.

Turkkia ei koskaan ruveta leikkaamaan tai harjaamaan yllättäen ilman, että koira näkee välineet ja tietää missä mennään. Trimmauksessa edetään myös koiran ehdoilla. Jos koira haluaa liikkua tai istua, kertoo se siitä, että se alkaa väsyä. Koiraa ei kannata kieltää, vaan mieluummin kannustaa takaisin paikalle tai asentoon, johon se halutaan. Turkin leikkaaja voi myös vaihtaa leikattavaa kohtaa, jotta koira voi istua hetken.

Joskus voi myös olla parempi jakaa turkinhoitorupeama useammalle päivälle, jos rotu ja turkinlaatu on erittäin työläs tai jos muuten alkaa näyttää kesken kaiken siltä, että koiran tai turkin leikkaajan kärsivällisyys on loppumassa.

– Ehkä puoliksi leikattu koiran turkki näyttää kummalliselta parin päivän ajan, mutta se on parempi kuin, että turkki trimmataan väkisin kerralla. Harva koira tai omistajakaan jaksaa pysyä paikallaan ja keskittyä turkin leikkaukseen paria tuntia putkeen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen koirantarvikebrändi Jalon kanssa. Jalon harjoilla, karstoilla, kammoilla sekä muilla turkinhoitotuotteilla setvit turkin takut ja pidät huolta koirasi hyvinvoinnista. Jalon tavoitteena on laajentaa tuotevalikoimaa kattavasti eri turkkilaaduille sopivaksi vuonna 2021.

Teksti: Niina Kinnunen

Asia

Koira räyhää remmissä – Näin saat ohitustilanteet onnistumaan

1.4.2020by Niina Kinnunen

Rauhallinen lenkki saa käänteen, kun näköpiiriin osuu kohti tuleva koirakko: pulssi nousee, sormet puristuvat nyrkkiin ja hihna kiristyy lyhyeksi kuin huomaamatta eikä aikaakaan, kun myös koira hihnan toisessa päässä jäykistyy. Räjähdysherkkä tilanne on valmis. Miksi koira räyhää remmissä ja mitä ongelmalle voi tehdä?

Eläintenkouluttaja Noora Tihtonen kertoo, että remmiräyhäämisen taustalla voi olla monia syitä. Koira on voinut kokea trauman, esimerkiksi joutunut irtokoiran hyökkäämäksi tai muuten säikähtänyt, ja kokemuksesta on jäänyt pelko muita koiria kohtaan.

Useimmiten taustalla ei kuitenkaan ole yksittäistä tapahtumaa, vaan ongelma on muodostunut vähitellen ajan saatossa. Tarkoittamattaan omistaja luo ohitustilanteeseen jännitteen, joka lopulta saattaa purkautua koiran räyhäämisenä.

– Kun omistaja kiristää hihnaa, koira tuntee epämukavuutta ja paineen tunnetta, jonka se oppii yhdistämään vastaantulevaan koiraan. Kun ohitustilanteet toistuvat stressaavina, voi koira alkaa räyhätä, Tihtonen sanoo.

– Hihnaa pidettäessä kireällä ja lyhyellä, koira ei myöskään pääse käyttämään sille luontaista elekieltä, jolla se viestii toiselle koiralle, ettei ole kohtaamassa tätä hyökkäävästi. Tällaisia rauhoittavia eleitä ovat esimerkiksi maan nuuhkuttaminen, pään kääntäminen ja kaartaminen sivummalle.

Jopa erittäin sosiaalisesta pennusta voi kasvaa toisille koirille rähisijä. Jos ylisosiaalinen koira pääsee pennusta asti aina tervehtimään ja leikkimään vastaantulevien koirien kanssa, mutta omistaja alkaa myöhemmin rajoittaa tervehtimisiä yhtäkkisesti, voi se laukaista koirassa turhautumista, joka purkautuu aggressiivisuutena. Tihtosen mukaan tämä on yllättävän tyypillinen syy remmiräyhäämiselle.

– Pennusta asti olisi parempi, että tervehditään vain tiettyjä turvallisia ja tuttuja koiria, eikä luokse pääseminen ole automaattista vaan tapahtuu vain luvan kanssa. Kun ohittamisesta tehdään yleisempää ja palkitsevampaa kuin tervehtimään pääsemisestä, ohitukset sujuvat jatkossakin helpommin.

Pennulle kannattaa opettaa, että tervehtimään pääsee vain luvan kanssa. Näin ohittaminen onnistuu helpommin myös jatkossa.

Opettele lukemaan koiraasi

Koirat viestivät keskenään paljon hienovaraisilla eleille ja tavoilla, jotka usein jäävät ihmisiltä huomaamatta. Harvoin koira räyhää varoittamatta, sillä se on äärimmäinen ja vasta viimeinen koiran tapa viestiä, että tilanne on epämiellyttävä.

Omistajan kannattaa opetella tarkkailemaan eleitä, jotka kielivät koiran jännittyneisyydestä. Jos koira tuijottaa toista koiraa tiiviisti ja jo pitkältä välimatkalta, kokee se lähestyjän uhkaavana ja huolestuttavana. Myös jäykät, pystyyn nostetut korvat ja häntä, huulten nuoleminen sekä huolestunut pälyily kertovat stressistä.

– Ohitustilanteet ovat haastavia, koska toinen koira on monelle koiralle äärimmäisen kiinnostava. Tavoitteena on tehdä omistajasta toista koiraa kannattavampi, joten lenkille otetaan mukaan parhaimmat palkinnot, herkullisimmat herkut tai mieluisimmat lelut, Tihtonen painottaa.

Tärkeää on ajoittaa palkitseminen oikein. Koira palkitaan välittömästi, kun se havaitsee lähestyvän koirakon. Omistaja ei voi ennakoida, sillä koiran täytyy olla havainnut toinen koira, jotta se tietää, mihin yhdistää palkinnon. Näin koira myös huomaa vastaantulijan ajoissa eikä säikähdä yhtäkkiä lähellä olevaa koiraa ja ylireagoi sen takia. Koiraa palkitaan ja kehutaan runsaasti niin kauan kuin ohitustilanne jatkuu.

Ota tarpeeksi tilaa ohitukselle

Ihmisillä on tapana kulkea suoraan, jalkakäytävän leveyden verran ohi, toisiaan edes huomaamatta, mutta tämä ei ole luonnollista koirille. Suoraan kohti tuleminen kielii mahdollisesta konfliktista, joten koirat mieluummin kohtaavat toisensa sivulle kaartaen.

– Omistajan tulee huolehtia riittävästä välimatkasta. Ei ole mikään pakko ohittaa aivan vierestä, vaan tarvittaessa voi kaartaa vähän pientareen, ojan, pellon tai metsän puolelta, Tihtonen sanoo.

Kaupungissa ulkoilureittiä voi miettiä ennakolta, valita puistoja ja muita tilavampia ulkoilupaikkoja sekä mahdollisuuksien mukaan välttää ruuhka-aikoja, jotta kohtaamisia olisi mahdollisimman hallitusti. Kaupungissa tilanteet ovat usein yllättäviä, joten ohituksia on hyvä harjoitella rauhallisemmassa paikassa tuttujen koirien kanssa tai ohituskursseilla, jotta koira saa onnistumisen kokemuksia.

– Lenkin ensimmäiseen ohitukseen kannattaa panostaa, sillä monesti sen onnistuminen määrittää, kuinka hyvin koko lenkki sujuu. Jos toinen koira pääsee yllättämään jo ensimmäisen nurkan takaa, voi olla parempi hoitaa pissatus nopeasti, kääntyä kotiin ja kokeilla hetken rauhoittumisen jälkeen uudelleen.

Joskus tilanne ajautuu siihen, että koiralta tuntuu katoavan korvat ja silmät, se ei reagoi enää käskyihin eivätkä namitkaan maistu. Tihtonen muistuttaa, ettei koiralle karjuminen ja äänen korottaminen auta, vaan kiihdyttää koiraa lähinnä haukkumaan kilpaa. Kun koira menee taistele tai pakene -tilaan, tilanteesta on paras poistua nopeasti mutta rauhallisesti.

Vastaantulija vähän kiinnostaa ja huolettaa. Kun omistaja oppii tunnistamaan koiransa eleitä, voi koiraa auttaa selviämään jännittävissä ohitustilanteissa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Viimeinen asia, mitä räyhäämistilanteessa kukaan haluaa on, että koiran panta antaa periksi tai hihna luiskahtaa taluttajan kädestä. Epämukava ja kipua tuottava panta voi myös pahentaa koiran remmiräyhäämistä, kun koira oppii yhdistämään kiristyvästä hihnasta ja pannasta aiheutuvan kivun toiseen koiraan.

– Talutusvälineiden tulee olla sellaiset, etteivät ne estä koiraa näyttämästä luontaista elekieltään. Hihnassa tulisi olla tarpeeksi pituutta, jottei koira ole valmiiksi turhautunut ja pystyy tekemään luontaisia väistämisliikkeitä, kun toinen koira lähestyy, kertoo tarvikespesialisti Maria Kallio kotimaisia Jalo-tuotteita valmistavalta Transmerilta.

Leveämpi hihna on turvallisempi kuin ohut, sillä siitä saa hyvän otteen eikä hihna aiheuta niin helposti hiertymiä ja vammoja nykäisyn sattuessa. Joissain hihnoissa on myös liu’un esto käsiosissa helpottamassa otteen pitämistä. Kallio suosittelee myös valitsemaan taluttimen, joka mahdollistaa käden ja puolen vaihtamisen vaivattomasti tarpeen mukaan.

– Välineet eivät saa koskaan aiheuttaa kipua koiralle. Pannaksi kannattaa valita tukeva ja tarpeeksi leveä panta, joka ei painu koiran niskanikamien väliin. Pannasta voi tarkistaa myös, että sen kiinnityslenkit ovat kestävät, Kallio sanoo.

Sujuvat ohitustilanteet ovat loppujen lopuksi yhteispeliä kaikkien ulkoilijoiden välillä. Jos näet keltaisen nauhan vastaantulevan koiran hihnassa tai pannassa, tarkoittaa se, että koira tarvitsee syystä tai toisesta tilaa. Keltainen nauha -kampanjan tarkoituksena on kertoa tilaa tarvitsevista koirista: koira voi olla remmiräyhääjä, mutta myös esimerkiksi arka tai sairas, sillä on juoksut tai sitä koulutetaan. Vaikkei koiralla olisikaan keltaista nauhaa, on aina paras varmistaa omistajalta, saako koiraa lähestyä ja tulla tervehtimään.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisia lemmikin tarvikkeita valmistavan Jalon kanssa. Jalon tavoitteena on kehittää entistäkin turvallisempia ja käyttöystävällisempiä pantoja ja taluttimia omistajan ja koiran yhteisiä ulkoiluhetkiä varten.

Teksti: Niina Kinnunen

Asia

Miten leikkaan koiran kynnet sujuvasti? Näillä asiantuntijoiden vinkeillä onnistut

1.2.202016.3.2023by Niina Kinnunen

Koiran kynsien leikkaus on tärkeä toistuva toimenpide koiraperheen arjessa, mutta monelle siitä muodostuu epämiellyttävä tapahtuma, jossa jo tarvikekopan kolistelu ja kynsisaksien esille ottaminen saa koiran livahtamaan sängyn alle. Kysyimme eläintenkouluttaja Noora Tihtoselta sekä tarvikespesialisti Maria Kalliolta, kuinka kynsien leikkauksesta tehdään mukava yhteinen hetki, jolloin turhalta stressiltä säästyvät niin koira kuin omistajakin.

Miksi koiran kynnet pitää leikata?

Koiran kynnet on tärkeä pitää lyhyinä, jotta tassut pysyvät terveinä. Liian pitkäksi kasvaneet kynnet voivat kääntyä kasvamaan kivuliaasti anturaan tai pahimmillaan muuttaa tassun asentoa vääräksi ja rasittaa koko jalkaa. Pitkät kynnet myös takertuvat, repeävät ja lohkeavat helpommin kuin lyhyinä pidetyt. Pennun kynsiä tulisi leikata vähintään 1-2 viikon välein ja aikuisenkin koiran kynsiä muutaman viikon välein vaikka tarve vaihtelee yksilöllisesti.

– Kynsiä kannattaa leikata mieluiten usein ja vähän kerrallaan. Jos kynnet ovat päässeet kasvamaan pitkiksi, on parempi leikata ohuissa siivuissa, koska pitkässä kynnessä myös kynnen ydin on pidemmällä. Kun kynttä leikataan vähitellen, ydin alkaa leikaamisen myötä vetäytyä, kertoo Maria Kallio kotimaisia Jalo-koirantarvikkeita valmistavalta Transmerilta.

Sujuvaan kynsien leikkaukseen tarvitaan terävät ja tukevat sakset, jotka leikkaavat helposti ilman suurta voimankäyttöä. Kynsisakset on valittava lemmikin koon mukaan: pienen koiran kynsiin riittävät pienet kun taas iso koira tarvitsee järeämmät kynsisakset. Monissa saksissa on valmiina stoppari, joka auttaa, ettei kynttä leikata vahingossa liikaa.

– Myös valaistus kannattaa huomioida, ja esimerkiksi kynä- tai taskulampusta voi olla hyötyä. Ydin näkyy, kun kynttä valaisee läpi, ja näin voidaan välttää onnettomuuksia, joissa leikataan ydintä, Kallio vinkkaa.

Saksien lisäksi kynsiä voi lyhentää ja leikkaamisesta helposti jääviä teräviä kulmia pyöristää kynsiviilan tai -trimmerin avulla. Myös kynsiä viilatessa kannattaa muistaa maltti ja viilata mieluummin vain vähän kerrallaan.

Joku kaipaisi kipeästi kynsien leikkuuta. Kun kynsiä lyhennetään säännöllisesti, on leikkaaminen helpompaa ja turvallisempaakin, kun kynnen ydin ei ole kasvanut pitkäksi.

Stressitöntä yhteispeliä

Koiran kynsien leikkaus on helpointa opettaa koiran ollessa vielä pentu, jolloin sillä ei ole vielä aiempia mahdollisesti huonoja kokemuksia. Pian kotiutumisen jälkeen pentua aletaan totuttaa kaikenlaiseen käsittelyyn: silittelyn ja rapsuttelun lomassa silitetään myös tassuja, kurkistetaan suuhun, kosketaan häntään ja korviin ja niin edelleen. Käsittelystä tehdään osa päivittäistä yhteistä mukavaa kanssakäymistä.

– Koiran, jolla on huonoja kokemuksia käsittelystä tai joka synnynnäisesti ei vain pidä tietynlaisesta kosketuksesta, kanssa täytyy edetä hitaammin, varovaisemmin ja palastella opettelu tarpeeksi pieniin osiin, eläintenkouluttaja Noora Tihtonen sanoo.

Hän suosittelee niin sanotun starttinappulakäytöksen opettamista koiralle. Starttinappula tarkoittaa jotakin tiettyä koiralle opetettua toimintaa, joka toimii merkkinä siitä, että koira on valmis aloittamaan tai jatkamaan. Kynsien leikkauksen yhteydessä tämä voi esimerkiksi olla se, että koira tökkää kuonollaan omistajan kädessä pitämiä kynsisaksia. Merkkinä voi toimia mikä tahansa muukin koiralle luontainen tapa, esimerkiksi tökkäys omistajan käteen tai läpsäys tassulla. Starttinappulakäytös opetetaan koiralle palkitsemalla runsaasti aina, kun koira tekee toivotun eleen.

– On erittäin tärkeää, ettei asioita vain tehdä väkisin koiralle, vaan että koira osallistuu aktiivisesti. Kun koiralla on mahdollisuus ilmaista, milloin se on valmis aloittamaan, parantaa se huomattavasti koiran hyvinvointia ja vähentää stressiä, Tihtonen kertoo.

– Ihminen päättää, milloin kynsiä leikataan, mutta koiralle annetaan aikaa ja se saa ilmaista tarkan aloitushetken. Jos koira ei koske saksiin, odotetaan ja kokeillaan tarvittaessa uudelleen vaikka viiden minuutin päästä. Kun koira saa runsaasti palkintoja, se kokee kynsien leikkauksen ja käsittelyn kannattavaksi.

Koiralle voi myös opettaa merkkisanan, kuten ’kynnet’, josta se tietää, että on aika kynsien leikkaukselle. Jännittävissä tilanteissa koiran turvallisuuden tunnetta lisää se, että se voi ennakoida, mitä tulee tapahtumaan. Starttinappulakäytöstä voi hyödyntää kommunikointikeinona myös muissa koiralle mahdollisesti epämiellyttävissä tilanteissa, esimerkiksi muissa hoitotoimenpiteissä tai vaikka valjaiden pukemisessa.

Koiran kynsien leikkaaminen sujuu hyvin, kun koira saa rauhassa tottua toimenpiteeseen.

Tee koiran kynsien leikkaus hitaasti

Kun starttinappulakäytös luonnistuu ja koira osoittaa olevansa valmis, aloitetaan itse kynsien leikkauksen harjoitteleminen asteittain. Ensin vain silitetään tassua ja palkitaan koira. Sitten silitetään saksilla tassua ja palkitaan, seuraavaksi avataan sakset kynnen ympärillä ja palkitaan, ja sitten leikataan aivan pieni pala kynnestä ja palkitaan. Aluksi vain yksi kynsi, sitten yksi tassu, sitten useampi tassu ja lopulta kaikki kynnet. Harjoittelua vaikeutetaan vaiheittain, kunhan aiempi vaikeusaste sujuu hyvin. Harjoittelussa täytyy muistaa pitää taukoja ja tarkkailla koiran kommunikointia.

Jos koira murisee, näyttää hampaita tai rimpuilee pois, tulee koiran rajoja kunnioittaa ja lopettaa kynsien leikkaus. Kieltäminen saa koiran vain lopettamaan varoitusmerkkien antamisen tilanteissa, joissa se tuntee olonsa epämukavaksi tai uhatuksi. Tällöin koira saattaa jopa purra varoittamatta.

– Nyrkkisääntönä kaikenlaisessa koiran käsittelyssä voidaan pitää sitä, että jos koira välttelee, vetäytyy tai osoittaa muuten epämukavuutensa, toiminta lopetetaan ja harjoittelussa palataan helpommalle tasolle, Tihtonen summaa.

Joskus käy se ikävä vahinko, kun kynsisakset lipsahtavat hermoon tai kynnen ytimeen asti, ja koira vingahtaa kivusta.

– Tällöin on itse pysyttävä rauhallisena ja koiralle annetaan runsas palkinto. Välittömästi annettu palkinto vaimentaa negatiivisen kokemuksen vaikutuksia. Jos kynnestä tulee verta, se tyrehdytetään kylmällä ja puristamalla ja jos verenvuoto on runsasta eikä lopu, ollaan yhteydessä eläinlääkäriin.

Leikkaa koiran kynnet mukavassa asennossa

Tihtonen kertoo itse leikkaavansa omien koiriensa kynnet niin, että koirat makaavat kylkiasennossa sohvalla ja hän itse istuu lattialla, jolloin koirien tassut ovat sopivasti silmien tasolla. Pienen koiran voi opettaa myös esimerkiksi makaamaan selällään omistajan jalkojen välissä tämän istuessa lattialla tai sohvalla. Koiraa ei pakoteta asentoon, vaan se opetetaan vaiheittain ja runsaasti palkiten. Kun asento on mukava niin koiralle kuin omistajalle, sujuu kynsien leikkauskin sutjakkaasti.

Kynsien leikkaamiseen kannattaa valita hetki, kun koira on valmiiksi rauhallinen. Koiraa voi myös auttaa pysymään rauhallisena juttelemalla ystävällisesti ja silittelemällä sitä. Jos itsellä on kiire tai kärsimätön olo, kannattaa kynsien leikkaus jättää parempaan hetkeen. Operaatio käy paljon kivuttomammin, kun molemmat, koira ja ihminen, ovat hyvällä ja yhteistyöhaluisella tuulella.

Katso alta Noora Tihtosen ja Stara-koiran yhteinen harjoitteluhetki, joka havainnoi, kuinka kynsien leikkausta harjoitellaan starttinappulakäytöstä ja asteittaista, koiran tahtiin etenemistä hyödyntäen.

Onko teille tulossa pentu taloon? Tutustu Kuonon ja eläintenkouluttaja Noora Tihtosen koiran koulutus verkkokurssiin. Nämä opit kannattaa hanskata heti alusta alkaen.

Juttu on toteutettu yhteistyössä kotimaisen Jalon kanssa. Jalon koirantarvikevalikoimasta löytyvät kynsisakset ja monen suosikiksi noussut Jalo Karvoihin katsomatta -tassuvoide. Jalo on kehittämässä uusia kynsien ja tassujen hoitotuotteita, joilla tassujen hoito sujuu entistäkin helpommin ja turvallisemmin.

Teksti: Niina Kinnunen