animalia

Eduskuntavaalit ovat eläinvaalit – Eläinsuojelujärjestöjen vaalikoneella löydät eläinten edustajan

Eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien toteutumisen kannalta jokaiset vaalit ovat tärkeät: eduskunta ratkaisee sen, suojellaanko eläimiä tulevaisuudessa nykyistä paremmin vai jopa huonommin.

Tasan kahden viikon päästä Suomi saa uuden eduskunnan. Virallinen vaalipäivä on sunnuntaina 19. huhtikuuta, mutta ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikon keskiviikkona 8. huhtikuuta. Tulevat vaalit ovat eläinten kannalta erityisen tärkeät, sillä seuraavan hallituksen on vuoro uudistaa Suomen eläinsuojelulaki. Laki uudistettiin viimeksi noin kaksikymmentä vuotta sitten, joten päivityksellä on jo kiire.

Eläinsuojelujärjestöt Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Animalia kokosivat tulevalle eduskunnalle listan eläinpoliittisista tavoitteista. Järjestöjen keskeisin vaatimus on yksinkertaisesti se, että eläinsuojelulain uudistus viedään loppuun huolella ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tulevalla hallituskaudella. Edellinen hallitus ei tehtävässä onnistunut.

Eläinsuojelulain uudistuksessa järjestöillä on kymmenen keskeistä tavoitetta. Järjestöt vaativat, että eläinten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutuminen kuten nautojen ja emakkojen mahdollisuus liikkua on taattava huomattavasti nykyistä paremmin, kivuliaat toimenpiteet kuten vasikoiden nupoutus ja karjuporsaiden kastrointi tulee kieltää ja turkistarhaus sekä eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaariossa tulee kieltää. Lisäksi järjestöt vaativat valtion kustantamaa maan kattavaa loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoverkostoa sekä koe-eläinmäärän vähentämistä. Lisäksi Animalia on asettanut tavoitteeksi sen, että kasvisperäisen ruuan osuutta suomalasten ruokavaliossa on pyrittävä lisäämään.

Erityisesti koiran- ja kissanomistajia koskettavia vaatimuksia ovat pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sekä eläimille haitalliseen jalostukseen puuttuminen. Järjestöjen mukaan tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistävät eläimen omistajan ja taustan jäljitettävyyttä ja ovat näin keskeisiä keinoja vähentää laitonta ja valvomatonta eläinkauppaa, pentutehtailua ja lemmikkien hylkäämistä. Myös yhteiskunnalle koituvat löytöeläinkustannukset pienenisivät, jos lemmikin omistaja olisi helpommin jäljitettävissä.

Lisäksi järjestöt vaativat, että eläimen terveyttä tai muuta hyvinvointia haittaavaan jalostukseen, kuten tiettyjen koirarotujen lyhytkuonoisuuteen, tulee puuttua nykyistä suoremmin. Jalostuksen tavoitteena tulee olla terve ja hyvinvoiva eläin, eikä jalostustavoitteissa saa olla etusijalla ulkonäkö tai muu yksittäinen ominaisuus. Myös eläimen luonteeseen tulee kiinnittää huomiota, ja aggressiiviset tai pelokkaat eläimet on suljettava pois jalostuksesta. Lisäksi lakiin tulisi kirjata, että ellei eläin kykene lisääntymään luonnollisella tavalla rakenteellisen vian tai sairauden vuoksi, sen jalostuskäyttö tulisi kieltää

Eläinten asioita ajavan ehdokkaan löytämiseksi Animalia ja SEY tarjoavat eläinpoliittisen vaalikoneen. Eläinsuojelujärjestöjen vaalisivustolta löydät lisäksi listan ehdokkaista, jotka ovat sitoutuneet siihen, että eläinsuojelulain kokonaisuudistus tehdään huolellisesti valmiiksi seuraavan hallituskauden aikana.

Tutustu eläinsuojelujärjestöjen vaalitavoitteisiin kokonaisuudessaan täällä. Animalin ja SEYn puolueille teettämään kyselyyn puolueiden eläinpoliittisista linjauksista voit tutustua täällä.

Kuva: Aobranc / Wikimedia Commons

Eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää usein rangaistuksetta

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Eläinsuojeluliitto Animalia ovat huolissaan eläinsuojelurikosten perusteettomista syyttämättäjättämispäätöksistä. Rangaistuskäytäntöihin kaivataan yhteneväisyyttä.

Syyttäjänvirasto teki vuonna 2013 syyttämättäjättämispäätöksen 34 epäillystä eläinsuojelurikoksesta. Syyttämättä jätettiin eläinsuojelurikoksia, joiden voidaan katsoa aiheuttaneen eläimelle turhaa kärsimystä. Eläinsuojelurikoksista langetettavat tuomiot ovat myös yleensä alhaisimpia mahdollisia. Yleisin rangaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko. Rikos saatetaan kuitenkin katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta, jos seurauksena olisi vain sakkoja.

– Se, että monista selkeästi eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää ilman mitään tuomiota tai rangaistusta, kertoo eläimen tuskaa vähättelevästä asenteesta. On vaikea ymmärtää, että aiheutetun kärsimyksen määrää pidetään vähäisenä, vaikka eläimen lopettamistapa olisi erittäin brutaali tai laiminlyönti jatkuvaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen.

Syyttämättäjättämispäätösten taustalla on usein monitulkintainen laki: jos laiminlyönnin tahallisuudelle tai törkeälle huolimattomuudelle ei syyttäjän mielestä ole riittävästi näyttöä, tai eläimen omistussuhteeseen perustuvat hoitovastuut ovat epäselviä, jää tapaus usein syyttämättä. Eri syyttäjänvirastoissa tahallisuutta ja hoitovastuita on tulkittu keskenään ristiriitaisesti. Joissain tapauksissa omistaja on vapautettu vastuusta, jos hän on luovuttanut hoidon toiselle henkilölle. Toisinaan taas hoitaja ei ole saanut laiminlyönneistään huolimatta syytettä, sillä vastuun on katsottu kuuluvan omistajalle.

– On erittäin huolestuttavaa, että tuomioistuinten langettamien rangaistusten ja seuraamusten välillä on eroja. Myös syyttämättäjättämispäätöksissä on eroja virastokohtaisesti. Syyttäjän asenne eläinsuojelua kohtaan voi vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkälaisia juttuja hän lähtee viemään eteenpäin. Rangaistuskäytäntöihin vaikuttavat myös syyttäjien tulkinta- ja resurssierot eri puolilla maata. Tämä vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden lain edessä, kun samantyyppisestä teosta voidaan langettaa eläinsuojelurikostuomio tai antaa syyttämättäjättämispäätös. Syyttämättäjättämispäätöksiä tehtiin vuonna 2013 selvästi eniten Itä-Suomessa, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Järjestöt korostavat, että riittävän monen asiantuntijan kuuleminen tapausten ratkaisussa olisi tärkeää.

– Tuomioiden eteneminen oikeuteen ja niiden asiantunteva käsittely on usein aktiivisen ja osaavan valvontaeläinlääkärin, eläinsuojeluvalvojan ja SEYn eläinsuojeluneuvojan ansiota: juuri heillä on tarvittavaa kuva-aineistoa, taustatietoja ja eläinsuojelusäännösten tuntemusta. Olisikin syytä miettiä, pitäisikö syyttäjille ja poliiseille tarjota koulutusta ja lisäresursseja eläinsuojeluasioiden käsittelyyn, jotta yhä useampi eläinsuojelurikosepäily etenisi oikeuteen ja johtaisi tuomioon asti, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Suni.

Eläinten hyvinvointia ajavat järjestöt muistuttavat, että eläinsuojelurikkomusta tai -rikosta epäiltäessä jokaisen velvollisuus on tehdä asiasta tutkintapyyntö.

Muun muassa nämä tapaukset jäivät syyttämättä vuonna 2013:

Kissan lopettaminen lyömällä kirveellä päähän. Rikos katsottiin niin vähäiseksi, että siitä olisi määrätty vain sakkoseuraamuksia – syyte jätettiin nostamatta.

Niin sanottu Pelkosenniemen laiminlyötyjen samojedien tapaus: koirien hoito laiminlyötiin vuosina 2010–2013. Teko katsottiin lieväksi ja jätettiin kohtuuperiaatteen takia syyttämättä. SEY on tehnyt tapauksesta kantelun valtakunnansyyttäjänvirastolle. (Lue lisää.)

Karjatilalle tehtiin vuosien 2006–2011 välisenä aikana 16 eläinsuojelutarkastusta, joissa havaittiin lukuisia ja toistuvia ongelmia. Eläimet kärsivät muun muassa lannan aiheuttamista ihorikoista ja aliravitsemuksesta ja vasikat kahlasivat ulosteessaan. Teko katsottiin lieväksi, ja sen syyteoikeus ehti vanheta ennen kuin tapaus päätyi syyttäjänvirastolle vuonna 2013. Eläinsuojelurikkomus ja lievä eläinsuojelurikos vanhenevat kahdessa vuodessa. Syyttäjä totesi teon muutenkin niin vähäiseksi, että siitä olisi seurannut vain sakkorangaistus ja hän olisi jättänyt sen syyttämättä, vaikkei syytteen nostamisen määräaika olisikaan umpeutunut.

Omistaja jätti koiransa kytkettynä ja ruoatta asuntoon useiksi päiviksi, mutta ei joutunut vastuuseen, koska hän oli luovuttanut koiran hoidon toiselle henkilölle. (Lue lisää.)

Henkilö oli ottanut huolehdittavakseen koiran, joka kärsi toukkien aiheuttamasta kudostuhosta ja ihonalaisesta tulehduksesta. Hoitaja ei vienyt koiraa eläinlääkäriin, vaikka tulehdus oli hengenvaarallinen. Hänen ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen, koska hoitovastuu kuuluu omistajalle.

Aviopari jätti kissansa melkein kahdeksi viikoksi yksinään asuntoonsa. Hoitovastuun katsottiin koskevan vain omistajaksi ilmoittautunutta vaimoa, ja aviomies säästyi syytteiltä.

Kasvattaja teetti pentuja vakavan perinnöllisen sairauden geeniä kantavalla koiralla. Osa pennuista sairastui ja jouduttiin lopettamaan. Suomen Kennelliitto teki tutkintapyynnön kasvattajasta. Yhden pennun ostajat veivät tapauksen kuluttajariitalautakuntaan ja vaativat kasvattajalta hoitokorvauksia. Syyttäjä ei tulkinnut tapausta eläinsuojelurikokseksi eikä nostanut syytettä. Koiralla olleen sairauden todentaminen oli vaikeaa, eivätkä eläinlääkärin lausunnotkaan vahvistaneet pentujen kärsimyksen johtuvan nimenomaan epäillystä sairaudesta. (Lue lisää.)

Epäiletkö eläimen huonoa kohtelua? Eläinsuojeluilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti. Ilmoitukset ohjataan SEYn eläinsuojeluneuvojille ja tarvittaessa eläinsuojeluviranomaiselle. Kiireellisissä tapauksissa on syytä ottaa yhteys suoraan alueen eläinsuojeluneuvojaan tai eläinlääkäriin, ja akuuteissa tapauksissa poliisiin. Sähköisen eläinsuojeluilmoituksen pääset tekemään täällä.

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa. Esityksen uudeksi eläinsuojelulaiksi on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana. Tutustu Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tavoitteisiin uuden eläinsuojelulain valvonnan parantamiseksi täällä.