Eläinkouluttaja Tommy Wirén piti 8. helmikuuta luennon Kennelliton järjestämässä KoiraExpo-tapahtumassa. Luennon aiheena oli rodunomaisen käytöksen muokkaaminen.

Wirén kertoo hänen työnsä olevan pääosin ihmisten kanssa työskentelyä. Hänellä on parikymmentä valkoista tuotantokanaa, joiden avulla hän opettaa eläintenhoitajille, koirankouluttajille ja muille alan ammattilaisilla erilaisia koulutustekniikoita.

Wirén aloittaa luentonsa määrittelemällä eläimen ominaiskäytöksen. Se tarkoittaa synnynnäistä käytöstä, joka periytyy sukupolvelta toiselle ja kuuluu koiran luonnolliseen käytöskirjoon. Ominaiskäytöstä on hankala muokata, sillä silloin koira (tai muu eläin) ei tiedosta tekemäänsä, vaan toimii niin sanotusti vaistojensa ja geeniensä varassa.

Koiran kiinteät käyttäytymismallit periytyvät sukupolvelta toiselle. Ne eivät ole tahdonalaista käytöstä, mutta vahvistuvat helposti. Kiinteitä käyttäytymismalleja on hankala hallita saati kitkeä kokonaan pois. Tällaisia ovat esimerkiksi saalistaminen, hajussa pyöriskely, luun piilottaminen ja haukkuminen. Wirénin mukaan kyseiset käytösmallit ovat koiralle luonnollisia, refleksejä.

Ihmisillä ei Wirénin mukaan ole oletusarvona niin sanotun rodunomaisen käytöksen muokkaaminen: kaikilla koirilla on samat, lajille tyypilliset ominaisuudet, mutta rodut on jalostettu tiettyjä tarkoituksia varten vahvistamalla tiettyjä ominaisuuksia vuosikausien ajan. Näin ollen esimerkiksi metsästykseen jalostetun koiran oletetaan metsästävän, eikä luontaista käytöstä yleensä koeta tarpeelliseksi kytkeä pois. Toisilla koirilla rodunomaiset piirteet ovat kuitenkin vahvempia, kuin toisilla. Vaikka koira on rodultaan metsästyskoira, se ei välttämättä osaa metsästää, vaan vaatii koulutusta.

Wirénin mukaan koiran oppimiseen vaikuttavat perimä, ympäristö ja koulutus. Eläimet eivät kyseenalaista niiltä vaadittavaa toimintaa, mutta niillä täytyy olla joku kannustin, joka tuo motivaatiota asian suorittamiseen.

– Kouluttajan täytyy osata tehdä tietyllä tavalla, sillä koira oppii heti. Jos ei opi, koulutuksessa on vikaa, Wirén luennoi.

Kun harjoitukset suoritetaan täysin oikein, koira siis oppii asiat hetkessä. Koulutuksessa tärkeintä on kannustaa oikeita asioita. Wirénin mukaan mitkään käyttäytymismallit eivät ole kiinteitä, vaan käytännössä kaikki koirien ominaisuudet ovat muokattavissa oikeanlaisella koulutuksella.

Kaikkiin koiralle opetettaviin asioihin tulisi olla jonkinlainen geneettinen pohja, jotta koira pystyisi ymmärtämään sen. Jos opetettava toiminta ei ole koiralle ominaista, se tarvitsee enemmän toistoja oppiakseen. Esimerkkinä Wirén mainitsee sen, ettei bordercollieta yleensä tarvitse opettaa ottamaan kontaktia ihmiseen, vaan se tulee luonnostaan, koska kyseinen toiminta on koiralle ominaista.

Koulutuksessa tärkeää on pilkkoa käyttäytymiskokonaisuus pieniin palasiin. Kun jokin on piirtynyt koiran mieleen tietynlaisena, sitä on hankalampi myöhemmin muuttaa. Wirén myös painottaa, että koira oppii parhaiten sen asian, joka sille ensimmäisenä opetetaan. Esimerkiksi metsästyskoira kannattaa ensin opettaa tulemaan luokse ja pysähtymään, sillä metsästäminen tulee sille helpommin luonnostaan saalistusvietin takia.

– Käyttäytyminen on kaikkea sitä, mitä kuollut koira ei tee, Wirén muistuttaa.

Koiran käyttäytymistä ohjaavat lajin ja rodun ominaisuudet, koiran terveydentila sekä sen oppimishistoria. Jos koiran rodunomainen käytös, siis se käytös jota on vaalittu ja jalostuksella pyritty korostamaan vuosikausien ajan, on todella voimakasta, se vaatii vähemmän koulutusta. Toisaalta käytös voi olla ylikorostunutta, jolloin sitä on vaikea hillitä. Jos taas koiran rodunomainen käytös on heikkoa, se vaatii koulutusta, mutta näin on helpompi saada aikaan haluttu tulos kontrolloidusti. Asioilla on siis aina kaksi puolta ja jokainen koira on yksilö.

Koiran terveydentila jätetään usein huomiotta koiran käyttäytymistä pohtiessa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että käyttäytymisen muutos kielii usein siitä, että koiralla ei ole kaikki kunnossa. Jos koira ei koskaan pääse toteuttamaan rodunomaista käytöstä ja rentoutumaan sen avulla, koirasta ei välttämättä tule tasapainoista yksilöä. Esimerkkinä Wirén mainitsee Helsingin Mannerheimintiellä asuvan ajokoiran, joka ei koskaan pääse lenkille kauemmas kuin korttelin ympäri keskellä kaupunkia.

Koiran luontaista käyttäytymistä ei voida poistaa kokonaan, mutta se voidaan korvata toivotulla käytöksellä tekemällä uusi, toivottu toiminta koiralle kannattavaksi. Wirén muistuttaa, ettei paras palkka välttämättä aina ole nakki tai se, minkä uskot sen olevan. Paras palkka on se, mitä koira juuri sillä hetkellä eniten haluaa.

Wirén muistuttaa, että myös ympäristö kouluttaa koiraa jatkuvasti. On hyvä miettiä, pystyisikö kouluttaja hyödyntämään koulutuksessaan ympäristön tarjoamia palkintoja. Voisiko palkinto olla esimerkiksi oravan perään katsominen?

– Kyse on siitä, mitä koira tekee, eikä siitä, mitä oletat sen tekevän, Wirén painottaa.

Tärkeintä on antaa vahviste onnistuneesta suorituksesta juuri oikealla hetkellä: koira muistaa sen, mitä se on tehnyt juuri ennen palkinnon saamista. Esimerkkinä Wirén mainitsee koiran, joka opetetaan istumaan ja aina kun se istuu, sille heitetään palkinnoksi pallo. Näin ollen koira oppii istumaan, mutta vielä paremmin se oppii, että palloa jahtaamalla se saa palkinnoksi, no, pallon. Toinen esimerkki on tuhma koira, joka kutsutaan luokse ja sitten nuhdellaan. Koira sai siis nuhteita luokse tulosta, ei suinkaan ei-toivotusta käyttäytymisestään.

– Et saa koskaan sitä mitä haluat, vaan sitä mitä vahvistat, Wirén muistuttaa.

On myös tärkeää muistaa, että eläin itse määrittelee sen, mikä on sille vahviste, paras palkinto. Sen on oltava jotain, minkä eteen koira on valmis tekemään töitä, jotain mitä se todella tavoittelee. Esimerkiksi linnun perään haikailevan koiran voi antaa katsoa lintua – kunhan se ensin istuu nätisti ja katsoo sinua. Hyvä vahviste on Wirénin mukaan ansaittu, arvostettu, haluttu ja välitön. Anna koiran itse valita vahviste, jos voit kontrolloida sen seurauksia.

– Esimerkiksi naapurin lasten pureminen ei ole hyvä vahviste, vaikka koira sitä todella haluaisikin, Wirén muistuttaa naurahtaen.

Kuva: Wikimedia Commons/sailko

Kuono on olemassa yhteistyökumppaniemme ansiosta.
Pääyhteistyökumppanimme vuonna on Jalo.

Tilaa Kuonon Uutiskirje

Kuonon postituslistalla kuulet ensimmäisenä, mitä Kuonossa tapahtuu.
Uutiskirjeessä järjestetään myös omia kilpailuja ja muuta mielenkiintoista.