Koiran ongelmakäytös on asia, johon kannattaa puuttua heti, sillä se voi pahimmillaan johtaa suuriinkin ongelmiin. Koiran vaikea käytös voi tehdä arjen todella raskaaksi ja viedä ilon koiranomistajuudesta. Suhde koiraan saattaa kärsiä ja pahimmillaan koirasta joutuu jopa luopumaan.
Haastavaksi asian tekee se, että samanlaisen käytöksen takaa voi paljastua täysin erilaiset syyt riippuen kustakin koirayksilöstä. Kaikkiin tilanteisiin on kuitenkin löydettävissä helpotusta, mutta se vaatii välillä pientä salapoliisityötä ja aina tilanteen huolellista kartoittamista.
Jos kaipaat apua, tule mukaan suositulle Koirankoulutuksen peruskurssille, jolla opit korjaamaan koiran ongelmakäytöstä asiantuntijan avulla.
Koiran ongelmakäytös ei ratkea vippaskonsteilla
Ongelmakäytökseen ei ole olemassa vippaskonsteja. Usein tällaiset keinot pahentavat käytöstä niiden perustuessa lähinnä rankaisuun, eikä kouluttamiseen. Koiran koulutuksessa edistymistä kannattaa tarkastella korkeintaan kuukausitasolla, sillä päivissä ei tapahdu vielä mitään. Ongelmatilanteissa koiran kanssa edistymisen luonteeseen kuuluu myös se, että ajoittain asiat tuntuvat sujuvan jo paljon paremmin ja hetken kuluttua vaikuttaa siltä, että ollaan lähtöpisteessä. Jos työ jää jostain syystä kesken, käytös voi kaiken lisäksi palata takaisin entistä voimakkaampana.
Vaadimme koiralta paljon
Koiralla on aivan erilaiset tavat ja tottumukset kuin ihmisellä. Se viestii eri tavoin ja tekee asioita, joita ihminen ei edes halua tehdä. Tästä huolimatta ihminen vaatii koiralta usein samanlaista käytöstä kuin ihmiseltä, mikä ei ole läheskään aina koiralle laji- tai rotutyypillistä, luonnollista käytöstä.
Ihminen esimerkiksi vaatii, että koira ei saisi pysähtyä lenkillä nuuskimaan liian pitkäksi aikaa, ja toisen koiran jätösten nuuskiminen usein keskeytetään. Haukkuminen on kielletty ja vahtihaukkukin kielletään usein. Uros ei saa mennä sekaisin naapurin juoksuisista nartuista, eikä tietenkään puolustaa reviiriään muilta koirilta. Koiran pitää oppia olemaan yksin pitkiä aikoja. Sen täytyy sietää päälaelta rapsuttelevat ihmiset sekä muut koirat. Nekin, jotka rähisevät ensin. Omaa paikkaa, luuta tai ruokaa ei sovi puolustaa, vaikka joku olisi sen juuri ottamassa pois. Lisäksi tietenkin hihnassa pitää kulkea sivistyneesti ja aina tulla luokse kesken leikkien sekä totella kaikessa mitä pyydetään.
Aika hengästyttävä lista, eikä siinä ole puoliakaan asioista, joita koiralta usein vaaditaan! Onkin hyvä muistutella mieleen ensin, millainen eläin koira on, ennen kuin edes ajattelee sen käyttäytyvän jollain tapaa väärin.
Onko ihmisen näkemä ongelma koiralle normaalia käytöstä vai ongelmallista käytöstä?
Koirasta on pikkuhiljaa kesyyntymisen myötä tuhansien vuosien kuluessa tullut ihmisen toveri ja lemmikki. Koiralla on kuitenkin edelleen tietyt synnynnäiset käyttäytymistarpeet ja vietit, joita ovat mm. reviirin puolustaminen, lisääntymiskäytös ja saalistuskäyttäytyminen.
Tietyillä roduilla vahtivietti voi olla suurempi ja toisilla saalistusvietti vie koiran täysin mennessään sen nähdessä jotain jahdattavaa. Vietteihin ja käytökseen voi jonkin verran vaikuttaa, mutta varmaa on, että vaikuttamisella on rajansa. Lisäksi jokainen koira on paitsi rotunsa edustaja, myös ainutlaatuinen yksilö omine ominaisuuksineen.
Käytöksen voi ajatella muuttuvan ongelmalliseksi, kun se on jollakin tavalla haitaksi koiran hyvinvoinnille. Ongelmakäytökseksi koetaan kuitenkin usein myös käytös, joka haittaa pelkästään omistajaa, mutta tällainen käytös voi olla koiralle täysin normaalia toimintaa.
Koiran ongelmakäytös on korjattavissa ja siihen kannattaa reagoida heti
Koiran ongelmalliseen käytökseen kannattaa kuitenkin puuttua heti, kun ensimmäiset merkit huomataan. Mitä pidempään koira käyttäytyy haasteellisesti, sen vahvemmaksi ei-toivottu käyttäytyminen muuttuu.
Lisäksi monet ongelmallisiksi koetut käytökset ovat koiralle itsestään palkitsevia, kuten haukkuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että itse toiminto on koiralle palkkaa. Tällöin kyseinen toiminto vahvistuu hetkessä, eli käytös ilmenee useammin ja lisäksi koko ajan herkemmin. Koira saattaa haukkua ensin vain ovikellon ääntä, mutta sitten haukkuukin kaikkia ulkoa kuuluvia rasahduksia.
Tärkein sääntö koiran ongelmakäytöksen korjaamisessa on se, että taustalla oleva syy tai syyt on löydettävä. Näitä on lähdettävä selvittämään ensimmäiseksi, sillä jos ei tiedä mistä käytös johtuu, ei siihen voi tehokkaasti puuttua. Taustalla olevat syyt vaikuttavat myös siihen, millä keinolla asiaan kannattaa puuttua. Kivusta johtuvaan käytökseen puututaan eri tavalla kuin pelosta johtuvaan toimintaan.
Pelkkään käytökseen ei kannata keskittyä
Pelkkään käytökseen keskittymällä saadaan aikaan usein aikaan vain kosmeettinen muutos, joka ei myöskään kestä pitkään. Tästä syystä rangaistus ei ole koskaan oikea, saatika riittävä, keino ratkaista tilannetta. Se saattaa kyllä katkaista tai lopettaa ongelmallisen käytöksen, mutta ei poista taustalla olevaa syytä, kuten esimerkiksi pelkoa.
Koira ei vain rangaistuksen pelossa enää ehkä käyttäydy kuten ennen ja ihminen olettaa tilanteen ratkenneen. Koiran tilanne on kuitenkin se, että pelko on vain lisääntynyt entisestään rankaisujen takia ja tämä tuo edelleen lisää ongelmia, jotka saattavat näkyä uudenlaisena ongelmakäytöksenä.
Koiran ongelmakäytös johtuu usein kivusta
Erittäin yleinen syy ongelmakäytökseen on kipu. Taustalla voi olla pieni lihasjumi tai jokin voimakas kiputila tai sairaus. Koira ei kykene yhdistämään kipua aina oikeaan asiaan, vaan saattaa yhdistää kivun vastaantuleviin koiriin, lähestyvään ihmiseen tai johonkin muuhun tilanteeseen. Tämän jälkeen koira reagoi ja rähisee asialle, joka sen mielestä tuottaa sille kipua.
Aina kun koira käyttäytyy jollakin tavalla ongelmallisesti, pitää kivun mahdollisuus sulkea pois. Kipua kartoitetaan ammattilaisten, kuten hierojien ja eläinlääkärin, avustuksella. Koiran käytöstä kannattaa seurata useamman päivän ajan ennen eläinlääkäriin menoa. Tarkkailtavia asioita ovat mm. liikkuuko koira eri tavalla kuin ennen, onko leikkiminen ja normaali puuhailu vähentynyt, millainen koiran mieliala on, onko koira ulkoisesti hyvässä kunnossa ja millainen ruokahalu sillä on.
Pitkään jatkuva stressi ei tee koiralle hyvää
Kipu lisää valtavasti stressiä, joka puolestaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koiran käytökseen. Koira saattaa purkaa stressiä sisustamalla kotia uuteen uskoon, olemalla ylivilkas tai nukkumalla jatkuvasti.
Lyhytaikainen stressi ei ole yleensä koiralle ongelma. Tällaista stressiä on esimerkiksi raskas liikunta, leikkiminen tai jokin lyhyt jännittävä tilanne. Pitkään jatkuvana stressi ei ole kuitenkaan hyväksi ja se sekä aiheuttaa, että pahentaa käytösongelmia. Elimistössä jatkuva stressihormonien eritys voi aiheuttaa myös lukuisia fyysisiä terveyshaittoja, jotka pahentavat tilannetta entisestään.
Miten rauhoittaa stressaantunut koira?
Koiran stressiä lievitetään lisäämällä koiran arkeen rentouttavia ja stressiä purkavia tekemisiä ja aktiviteetteja. Helpoimpia tapoja on muuttaa ruokkimiskäytäntöjä aktivoivaan suuntaan. Näin saadaan arkeen helposti säännöllisesti oikeanlaista tekemistä. Ruoan voi myös jakaa aivan hyvin normaalia useammallekin kerralle ja lisätä näin entisestään laadukasta tekemistä koiralle.
Keinoja ruoan tarjoamiseen on monia. Ruoan voi piilottaa eri tavoin, sen voi heittää laajalle alueelle nurmikolle tai hankeen etsittäväksi. Ruokaa voi piilottaa ja laittaa pahvilaatikoihin, jotka koira saa repiä palasiksi. Ruoan voi laittaa myös erityiseen Kong-leluun, josta koira voi nuolla ja riipiä ruokaa.
Tämä kaikki on erittäin mieluisaa koiralle, sillä koiran perustarpeisiin kuuluu ruoan etsintä ja syöminen. Kun siihen kuluu runsaasti aikaa, stressi lievenee tehokkaasti. Jos ruoka ei maistu koiralle, voidaan stressiä helpottavaan aktivointiin käyttää myös erilaisia herkkuja. Lisäksi erilaiset luut ja niiden kaluaminen ovat erinomainen lisä stressin purkuun ja niitä kannattaakin tarjota koiralle usein.
Koiran ongelmakäytös saattaa pahentua heittoleikeistä
Heittoleikit ovat hyvin suosittuja koiranomistajien keskuudessa. Näissä leikeissä piilee kuitenkin riski, sillä kaikilla koirilla on olemassa saalistuskäyttäytymiseen liittyvä saalistusketju, johon kuuluu eri vaiheita. Heittoleikissä aktivoituvat tämän ketjun ne vaiheet, jotka nostavat eniten viretilaa ja stressiä, eli jahtaaminen, ravistelu ja tappopurenta. Muita ketjun vaiheita ovat mm. jäljestäminen, vaaniminen ja saaliin syöminen.
Koirat nauttivat heittoleikistä suuresti, koska se on niille hyvin palkitsevaa, luonnollista käytöstä. Jos leikkiä kuitenkin toistetaan useita kymmeniä kertoja, koira voi olla niin stressaantunut ja kiihtynyt leikkimisestä, että tunnetilan lasku saattaa kestää useita päiviä. Jos koiran kanssa leikitään heittoleikkejä päivittäin, on selvää, että stressitaso ja viretila vain kasvaa ja kasautuu. Jatkuva kiihtymys voi pahentaa ongelmakäytöstä, eikä myöskään edistä koiran hyvinvointia.
Jos koira on rauhaton ja vaikuttaa stressaantuneelta ja sen kanssa leikitään paljon heittoleikkejä, voi olla hyvä pitää niissä useamman viikon tauko ja katsoa, miten se vaikuttaa koiran ongelmakäytökseen ja käyttäytymiseen muutenkin. Jos heittoleikit kuuluvat arkeen, on aina hyvä lopettaa ne johonkin sellaiseen tekemiseen, joka laskee koiran stressitasoa. Tällainen voi olla vaikka muutaman namin heittäminen maahan. Koira rauhoittuu, kun se etsii hajuaistin avulla herkkuja maasta, ja syöminen rauhoittaa jo itsessään koiraa. Heittoleikki sinänsä ei ole sen huonompi kuin mikään muukaan leikki, mutta heittoleikin vaikutusta koiraan kannattaa seurata.
Koiran ongelmakäytös voi lieventyä liikunnan lisäämisellä
Yleisin ongelma on se, että koirilla ei ole riittävästi tekemistä ja aktiviteetteja. Koirat ovat pitkän työpäivän ajan yksin kotona ja yleensä lepäilevät tuon ajan. Ne ovat siis energiaa täynnä, kun omistaja saapuu töistä. Jokainen koira onkin luotu liikkumaan ja yleensä ne jaksavat liikkua vielä, kun ihminen alkaa jo väsyä. Osa roduista pärjää vähemmällä liikunnalla, mutta niillekin sitä on tarjottava. Muutaman kerran päivässä korttelin ympäri köpöttely ei riitä yhdellekään terveelle koiralle pitkäaikaiseksi liikunnaksi.
Kun liikuntaa lisätään, se on tärkeää tehdä porrastetusti. Ei ole järkevää viedä vähän liikkunutta koiraa yhtäkkiä kymmenen kilometrin vaellukselle. Pentujen ja vanhojen koirien liikkuminen on mietittävä huolellisesti, ottaen huomioon paitsi jaksaminen, myös esimerkiksi pentujen osalta luuston ja nivelten kehittyminen. Pennun ja vanhemman koiran kanssa parasta liikuntaa onkin metsässä samoilu koiran tahdilla. Liikkumisympäristöön on muutenkin hyvä kiinnittää huomiota. Varsinkin kaupungeissa elävät koirat hyötyvät luonnossa liikkumisesta.
Uinti sopii jokaiselle koiralle kuntoon ja ikään katsomatta, koska vesi kannattelee osaa koiran painosta. Jos luonnonvesissä uiminen ei onnistu, on eri puolilla Suomea erityisiä koirauimaloita, joista voi myös saada koiralle uimaopetusta. Koira voi uida myös uimaliivien kanssa, jolloin liikunta on kevyempää ja uintiasentokin optimaalinen.
Koiran ongelmakäytös helpottuu, kun huomioidaan yksilön ominaisuudet
Hyvin yleistä on myös se, että tekemisten laatu ei sovi juuri kyseiselle koirayksilölle. Jos villi ja energinen koira saa jatkuvasti sitä villitsevää aktiviteettia, on selvä, että koira käy jatkuvasti ylikierroksilla ja pelkästään tämä tuo haasteita arkeen.
Paitsi rotu, myös yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat suuresti siihen, mitä koiran kanssa kannattaa tehdä ja harrastaa. Mikäli koira on pelokas, se voi hyötyä rohkeutta lisäävistä aktiviteeteista, kuten jäljestäminen tai Nose Work:sta johon voit tutustua artikkelista ”Nose Work käytännössä ja kuinka pääset alkuun”. Nopeasti kiihtyvä koira taas hyötyy varmasti malttia lisäävistä harjoituksista, joihin voi tutustua artikkelissa ”Koiran koulutus: kattava tietopaketti”.
Jokaisella koiralla on myös yksilöllisiä heikkouksia ja vahvuuksia. Jos koira rakastaa ihmisiä yli kaiken, on ihan perusteltua käyttää ihmisiä turvana, kun tutustutaan vaikkapa pelottaviin asioihin. Jos koira saa rohkeutta muista koirista tai omasta laumasta, voidaan tätä hyödyntää jännittävissä tilanteissa. Jos koira haukkuu pihalla kaikille kulkijoille, mutta rakastaa yli kaiken luita, sille voidaan antaa pihalle luita järsittäväksi ja ei-toivottu käytös unohtuu.
Hormonien vaikutus koiran käytökseen on suuri varsinkin murrosiässä
Hormonit vaikuttavat hyvin paljon koirien käytökseen ja erityisesti murrosiässä vaikutus näkyy usein päivittäin. Tämä on luonnollista, ja jos koira ei ole sterilisoitu tai kastroitu, kannattaa hormonien vaikutus aina ottaa huomioon koiran käyttäytymistä analysoidessa. Narttujen osalta hormonitoimintaan liittyvät käytösmuutokset näkyvät juoksujen yhteydessä, joita on tyypillisesti kaksi kertaa vuodessa. Urosten osalta käytös näkyy enemmän tai vähemmän koko eliniän ajan. Useat urokset hieman tasaantuvat aikuistuessaan, mutta aina näin ei käy.
Ikään liittyvät käyttäytymisen muutokset ovat aina yksilöllisiä. Yleisimmin haasteita tulee murrosiässä, joka alkaa hieman ennen vuoden ikää. Murrosiässä koiran taidot taantuvat tai jopa kokonaan unohtuvat. Se ei yhtäkkiä osaakaan asioita, jotka aiemmin sujuivat erinomaisesti. Koira saattaa alkaa vetämään hihnassa, haukkua ja rähistä vastaantuleville, merkkailla sisälle ja puolustaa sille tärkeitä resursseja, kuten luita tai nukkumapaikkaa. Yksinolon kanssa voi ilmetä haasteita ja koirasta voi tulla varautunut vieraita ihmisiä kohtaan. Koira saattaa myös turhautua helposti, jos ei saavuta haluamaansa, ja sen keskittymiskyky heikkenee.
Murrosiässä koira voi myös alkaa pelätä asioita, joita ei ole aiemmin säikkynyt tai jotka ovat aivan arkipäiväisiä, kuten leijailevat lehdet. Pimeässä säikkyminen voi olla vielä voimakkaampaa, ja omistajasta tuntuu ehkä siltä, että koira säikkyy ”olemattomia”. Koiralle pelästyminen ja pelko on kuitenkin todellista ja se voi reagoida hyvinkin voimakkaasti. Omistajan tehtävä onkin olla koiralle tukena ja pysyä rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa.
Murrosikäisen koiran omistajalta kysytään usein paljon kärsivällisyyttä, ja vaikka koiran käytös voi olla hyvinkin haasteellista, aika usein helpottaa tilannetta. Ongelmalliseen käytökseen tosin kannattaa puuttua nopeasti nuorenkin koiran kohdalla, jotta siitä ei tule pysyvää toimintatapaa.
Koiran ongelmakäytös voi johtua puutteellisesta sosiaalistamisesta
Sosiaalistaminen on tärkein yksittäinen koiran käytökseen vaikuttava asia. Käytökseen vaikuttavat lukuisat muutkin seikat, mutta jos sosiaalistaminen on jäänyt vajaaksi tai mennyt jollakin tavalla pieleen, se voi näkyä päivittäisenä ongelmallisena käytöksenä.
Usein rescue-taustaisten tai kodinvaihtajien osalta törmätään sosiaalistamisen puutteeseen, mutta se voi jäädä puutteelliseksi kenellä tahansa. Varsinkin, jos koirassa on arkuutta tai se pelkää joitakin asioita voimakkaasti, kannattaa selvittää ja miettiä, miten sosiaalistamisen herkkyyskausi on sujunut.
Pennun sosiaalistamisesta voit lukea lisää artikkelista: ”Koiranpennun sosiaalistaminen”. Artikkelin ohjeita voi soveltaa myös aikuisen koiran puutteellisen sosiaalistamisen korjaamiseen. Harjoittelun avulla voi koiraa kouluttaa kohtaamaan asioita halutulla tavalla. Oleellista on ymmärtää, että tällöin käytöksen takana on todennäköisesti pelko ja jännitys, joita tulee lievittää rakentamalla luottamusta ympäröivään maailmaan ja sen ilmiöihin.
Aggressiivisuus on osa koiran käytöstä, pahentuessaan siitä voi tulla ongelma
Aggressiivisesti käyttäytyvä koira saattaa olla pelottava. On kuitenkin syytä ymmärtää, että käytös ja koiran reaktio sinänsä on sille itselleen normaali tapa toimia kyseisessä tilanteessa. Ihminen usein tulkitsee koiran käytöksen väärin ja saattaa luulla, että koira esimerkiksi vihaa omistajaa. Asia ei siis ole näin ja aggression pohjalla on lähes aina pelko tai jännitys ja koiran kokemus siitä, että sen on puolustauduttava jotenkin.
Ennen kuin koira ilmentää varsinaista aggressiota, eli murinaa, haukkumista ja näykkäisee tai puree, se antaa merkkejä, joilla kertoo, että tilanne on sille liian vaikea. Näitä merkkejä kannattaa kuunnella. Tällaisia ovat mm. huulten lipaisu, haukotus, katsominen poispäin tai pään kääntö poispäin. Jos ihminen kuuntelee jo näitä signaaleja, koira ei turvaudu seuraaviin askeleisiin, jotka voivat olla ympäristölle vaarallisia.
Viimeistään siis koiran muristessa on syytä antaa sille tilaa. Jos murinan menee kieltämään, jättää koira kohta senkin pois muiden pienempien eleiden mukana. Koiran näkökulmasta niitä ei kuunnella, joten se hyppää näiden tehottomaksi kokemiensa vaiheiden yli ja saattaa näykätä varoittamatta.
Aggressiivisuuden, resurssien vahtimisen ja epäluulon korjaamiseksi ainoa lääke on luottamuksen lisääminen. Jos murisevalta koiralta vie luun pois, sille opettaa, että luu todella lähtee ja sitä kannattaakin vahtia. Luutaan vahtivalle koiralle voi viedä superherkullisia nameja sen syödessä luuta ja näin opettaa, että ihmisen lähestyminen merkitsee herkkuja, ei herkun häviämistä. Pikkuhiljaa päästään koskettamaan luuta, edelleen antaen herkkuja. Tästä hiljalleen edetään siihen, että luun saa koiralta pois, herkut annetaan koiralle ja luu takaisin. Koira on näin oppinut, että luun pois antaminen kannattaa.
Lue myös: Miksi koira murisee?
Koiran ongelmakäytös ei korjaannu kiellolla tai huudolla
Kun taustalla olevat asiat on korjattu ja koiran arki saatu mahdollisimman paljon sen hyvinvointia edistäväksi, voidaan koiralle alkaa opettamaan uutta toimintatapaa, jolla vanha, ongelmallinen käytös korvataan. Tämä ei ole helppoa ja vaatii omistajalta paljon voimavaroja. Usein keinoja joutuu hienosäätämään matkan varrella ja takaiskujakin on odotettavissa. Tilanne on kuitenkin määrätietoisella työllä parannettavissa.
Tärkeintä on ymmärtää, että koiralle on koulutettava jokin uusi tapa vanhan, ei-toivotun tilalle. Pelkkä kieltäminen ei riitä korjaamaan tilannetta. Kieltäminen ei opeta koiralle, mitä sen pitäisi tehdä. Koira ei mitenkään osaa päätellä omistajalle täysin selvää ratkaisua. Eli omistajan kieltäessä hihnassa räyhäämisen, koiralle ei välttämättä tule mieleen, että nimenomaan hihnassa hiljaa oleminen olisi oikea käytös. Se saattaa luulla, että oikea käytös on vaikka huutaa kovempaa.
Joskus hätätilanteessa koiran syöksyessä vaikkapa vieraan nilkkaan, oikein ajoitettu kielto tai huuto saattaa katkaista tilanteen, mutta koulutuskeino se ei ole. Tällöin vain keskeytetään mahdollinen vaaratilanne. Useinkaan tämä ei edes toimi, koska koira on niin voimakkaan tunnetilan vallassa, ettei kuule mitään ja tilanne on usein muutenkin kaoottinen. Paras tapa toimia onkin ennaltaehkäistä väärä käytös ja saada oikeaa käytöstä tilalle.
Miten uudet taidot opetetaan?
Kouluttajan tehtävä on huolehtia siitä, että koira käyttäytyy halutulla tavalla. Joskus tämä tarkoittaa sitä, että etäisyys ohitettavasta on 500 metriä, joskus sitä, että koira on edes 10 sekuntia yksin kotona rauhassa. Tärkeintä on tehdä asia aina niin helpoksi, että koira onnistuu. Koiraa pitää päästä palkkaamaan, jotta se kokisi uuden toimintatavan kannattavaksi ja tarjoaisi sitä toistekin. Palkan tulisi olla sellainen, että koira varmasti pitää sitä arvokkaana ja tavoiteltavana.
Varsinkin alussa on erittäin tärkeää, että uutta taitoa opetetaan paikassa ja tilanteessa, jossa koira aivan varmasti onnistuu. Jos koira on tottunut rähisemään vieraille, huolehditaan, että vieras ihminen on aluksi niin kaukana, ettei rähinää tule. Tästä taidon vahvistuessa edetään hyvin hitaasti siihen, että vieras on lähempänä kerta kerralta huolehtien koko ajan siitä, että epäonnistumisia ei tulisi. Jos epäonnistuminen tulee, tilanne oli liian vaikea. Koira ei oppinut oikeaa asiaa ja tilannetta pitää helpottaa siten, että oikeaa käytöstä tulisi. Koira ei opi uutta taitoa, jos sitä ei ilmene eikä siitä pääse palkkaamaan.
Koiran käytöksestä voidaan myös koko ajan huomata ja palkata kaikki pienetkin onnistumiset. Uutta käytöstä kouluttaessa onkin tärkeää, että koko ajan ei odoteta jotakin tiettyä, jo tavoitettua, oikeaa käytöstä. Silloin pienet, uuteen opeteltavaan asiaan, liittyvät onnistumiset jäävät huomaamatta, eikä taito vahvistu.
Siedättäminen ja vastaehdollistaminen
Erilaisia pelkotiloja tai voimakkaita tunnetiloja aiheuttavia asioita voidaan auttaa siedättämällä tai vastaehdollistamalla koiraa niihin. Molemmissa menetelmissä oleellinen asia on etäisyys.
Siedättäessä koiraa johonkin asiaan, välimatkan tulee olla sellainen, että koira kykenee olemaan koko ajan rento. Tilannetta vaikeutetaan, eli etäisyyttä kohteeseen kavennetaan hyvin hitaasti koiran tottuessa asiaan.
Vastaehdollistamisella puolestaan muutetaan koiran tunnetilaa. Koiralle annetaan palkkaa aina kun se katsoo kiihdyttävää asiaa rauhassa. Koira oppii, että aiemmin kiihtymystä herättänyt vastaantuleva koira onkin kiva juttu, koska se merkitsee palkkaa.
Väärän käytöksen sammuttaminen
Sammuttamisen tavoitteena on saada jokin käytös häviämään. Tämä tapahtuu siten, että huolehditaan, ettei kyseisestä käytöksestä seuraa enää koiralle mitään mukavaa. Jos koira on varastanut pöydiltä ruokaa eikä ruokaa enää pöydiltä saa, muuttuu käytös kannattamattomaksi ja hiljalleen sammuu.
Tärkeintä käytöksen sammuttamisessa on se, että todella huolehditaan siitä, ettei käytös enää kannata. Jos käy niin, että koira välillä saa pöydiltä ruokaa ja välillä ei, käytös vahvistuu entisestään. Koira yrittää vielä innokkaammin, koska sen näkökulmasta pöydältä kuitenkin joskus saa ruokaa jos tarpeeksi sinnikkäästi yrittää.
Koiran ongelmakäytös voidaan ratkoa opettamalla koira antamaan tilaa
Koira voidaan opettaa antamaan tilaa ja ottamaan etäisyyttä epämieluisiin asioihin. Tämä lisää myös turvallisuutta, jos asia aiheuttaa koirassa aggressiota. Jos koira esimerkiksi pelkää kotiin saapuvia vieraita ja rähisee heille, sille voidaan opettaa, että kannattavinta onkin mennä pois.
Tämä tehdään yksinkertaisesti niin, että vieraiden saapuessa koiraa palkataan toiseen huoneeseen tai jos tilanne on hieman rauhallisempi, vieraat voivat itse palkata koiraa heittämällä namit pitkälle poispäin. Joskus koira ei ymmärrä, että tilan antaminen onkin palkitsevaa koska silloin saa olla rauhassa ja se opetetaan näin koiralle.
Miten kuonokoppaa pitää käyttää ja saako sitä käyttää?
Turvallisuuden takia voi olla perusteltua pitää koiralla kuonokoppaa, mikäli se käyttäytyy aggressiivisesti. Kuonokoppa ei ole kuitenkaan koskaan lupa tehdä asioita koiralle väkisin vaan se on hätäkeino. Mikäli koiralta esimerkiksi leikkaa kynnet väkisin kuonokopan kanssa, se oppii muutamasta kerrasta vastustamaan jo pelkän kuonokopan laittoa.
Koiralle on tällainen epämiellyttävä toimenpide ja tilanne mukavaksi. Tämä on täysin mahdollista, mutta toisinaan se vaatii paljon työtä. Esimerkiksi kuonokopan laitto on syytä tehdä koiralle mukavaksi, eli kouluttaa sille, että kuonokopan päälle laittaminen tuottaa koiralle mieluisia asioita, kuten palkkaa.
Koiran ongelmakäytös voi kuormittaa koko elämää, mutta sitä ei pidä hävetä
On erittäin tärkeää, että ongelmallisesti käyttäytyvän koiran omistaja havaitsee myös hyvät asiat koirassaan. Jos joutuu koko ajan keskittymään vain negatiivisiin asioihin, oma mielipide koirasta voi muuttua hyvin negatiiviseksi, vaikka jokaisessa koirassa on jotain hyvää.
Oman koiran kanssa kannattaa tehdä asioita, jotka sujuvat ja erityisesti silloin, kun jokin asia rasittaa arkea. On äärimmäisen tärkeää kaikkien jaksamisen kannalta, että ainakin välillä on myös kivaa yhdessä. Lisäksi kun näkee koiran vahvuudet, havaitsee myös paremmin millaisia asioita voi valjastaa koulutuksen avuksi.
Ongelmista voi myös ottaa välillä lomaa. Jos lenkillä aina rähistään, voi aivan hyvin ottaa pienen tauon ja lenkkeillä hetken hiljaisilla kaduilla. Lisäksi on hyvä turvautua ajoissa niin ammattilaisten kuin oman perheen ja lähiverkoston tukeen. Koirien käytösongelmia ja erilaisia haasteita on paljon, eikä niitä pidä hävetä.
Teksti: Piia Collan, Koirapalvelu Collan
Kuono.fi on muokannut artikkelia 19.4., mm. kuvia ja kuvatekstejä lisätty.
Apua koiran ongelmakäytöksen kitkemiseen saa Koirankoulutus perusteet 2.0 -kurssilta. Tule mukaan!
