Käytetyt vaipat suussa – tämä koira auttaa vaipanvaihdossa!

Yleensä koirat ottavat pienen vauvan auliisti osaksi laumaansa, ja parhaassa tapauksessa lemmikistä tulee yksi lapsen auttajista, tovereista ja kasvattajista.

Nyt nähdään video koirasta, joka on koulutettu vaipanvaihtoavuksi. Charlie-niminen beagle kantelee ensin äidille tarvittavat välineet yksi kerrallaan. Suussa matkustavat hienosti niin puhdistuspyyhkeet kuin vauvatalkki. Lopuksi koira nappaa tiiviisti pakatun likavaipan hampaisiinsa ja kiikuttaa sen huoneen toisella puolella olevaan roskikseen. Siitä voi olla montaa mieltä, onko järkevää pussata koiraa sen jälkeen, kun eläin on pitänyt kakkavaippaa hampaissaan. Silti äiti muiskauttaa pusun koiralle palkinnoksi. Sillä lailla!

 

Miksi en saa kiinni? Koirat jahtaavat talutushihnojaan hilpeällä videolla

Lemmikkien hassuttelut päätyvät usein omistajiensa kuvaamiksi. Nyt on koostettu nettivideolle otoksia koirista jahtaamassa omia talutushihnojaan, ja arvata saattaa, miten siinä touhussa käy. Tyypit juoksevat ympäri puuta, kaappia, tuolia ja vessanpönttöä ,ja aina hihna vain jotenkin on koiraa nopeampi. Suurin osa videolla nähtävistä koirista on vielä pentuiässä, joten erhe on sikäli ymmärrettävä. Ja näin se käy!

 

Ketulla koiramaisia käytösmalleja – hellyttävä video!

Englannissa, Warwickshiren villieläinsuojassa asustaa nykyisin kuusi kettua, jotka eivät selviytyisi luonnossa. Tämä Dawn-niminen kettu on niin kesy, että sillä alkaa olla koiramaisia piirteitä. Dawn heiluttaa häntäänsä nähdessään laitoksen henkilökunnan edustajan, ottaa mielellään rapsutuksia vastaan ja ynisee kuin koira ikään.

Laitos haluaa videon yhteydessä korostaa, että kettu on villieläin eikä kenenkään pitäisi yrittää ottaa kettua lemmikiksi.

600x300

Pentu saa sisäloiset emoltaan – Kasvattaja, muistithan madottaa?

Koska koiranpennun vastustuskyky ei ole vielä täysin kehittynyt, on pentujen suojaaminen sisäloisia vastaan erityisen tärkeää.

Vaikka sisäloistartunta saattaa olla aikuisella koiralla oireeton, etenkin nuorelle pennulle madot voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Sisäloistartunnan oireita pennulla ovat muun muassa vatsan turvotus, oksentelu, ripuli, yskä, turkin kiillottomuus sekä pennun kasvun hidastuminen. Pahimmillaan sisäloistartunta voi johtaa pennun kuolemaan suolen tukkeutumisen seurauksena. Jos pennun oksennuksessa tai ulosteessa näkyy kokonaisia loisia, on kyseessä vakava tartunta.

Koiranpentu saa ensimmäisen sisäloistartuntansa emoltaan jo kohdussa. Tämän ehkäisemiseksi narttukoiran madotus sekä ennen astutusta että ennen pentujen syntymää on ensiarvoisen tärkeää. Kasvattaja saa apua sopivan sisäloishäätölääkkeen löytämiseksi apteekista, sillä kaikkia lääkkeitä ei suositella käytettäväksi tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana eivätkä kaikki valmisteet sovi alle luovutusikäisille pennuille.

Istukan lisäksi pentu voi saada suolinkaistartunnan emonsa maidosta tai elinympäristöstään. Koska lääkitys tappaa vain koiran kehossa kulloinkin olevat madot, on myös pentujen elinympäristön puhtaana pitäminen erittäin tärkeää: monet loisten munamuodot säilyvät vaihtelevissakin olosuhteissa pitkään.

Kasvattajan kannattaa lähteä olettamuksesta, että kaikilla pennuilla on suolinkaistartunta jo pienestä pitäen ja noudattaa pennuille suositeltua tiuhaa loishäätöaikataulua. Pennut toimivat myös suurimpana tartunnanlähteenä ympäristössään. Ympäristöön levinneet munat tartuttavat uusia eläimiä niiden syödessä esimerkiksi munien saastuttamaa ruohoa.

Sisäloistartuntojen ehkäisemiseksi koiranpentu on syytä madottaa noin kahden viikon välein nelikuisena annettavaan tehosterokotteeseen asti. Mikäli erityistä tartuntariskiä ei sen jälkeen ole, voidaan siirtyä aikuisille koirille suositeltuun madotusrytmiin kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin.

Hankkiessaan koiranpentua myös ostajan on oltava tarkkana: vastuullisen kasvattajan pennut kasvavat puhtaassa ympäristössä ja kasvattaja kertoo avoimesti pentujen ja emän sisäloishäädöstä. Madottamatta jätetyillä pennuilla saattaa ilmetä yllä mainittuja oireita oksentelusta yskimiseen jo nopeasti uudessa kodissaan, ja hoitamatta jätetty vakava sisäloistartunta voi koitua pennun kohtaloksi.

Artikkeli on toteutettu yhdessä Orion Pharma Eläinlääkkeiden kanssa.

Kuva: Wikimedia Commons / Katekelly623

Hyvää äitienpäivää! – Tiesitkö nämä kymmenen asiaa koiraäideistä?

1. Sudesta poiketen useimmilla koirilla on kiima- eli juoksuaika kaksi kertaa vuodessa.

© Kati Vilponen
© Kati Vilponen

2. Koira tulee sukukypsäksi 6-12 kuukauden iässä.

© Pilvi Uotila
© Pilvi Uotila

3. Koiran tiineysaika on keskimäärin 63 vuorokautta.

© Marika Lintula
© Marika Lintula

4. Narttu alkaa valmistautua synnytykseen noin viikkoa ennen H-hetkeä tekemällä pesää ja hakeutumalla rauhalliseen paikkaan.

© Niina Rintala
© Niina Rintala

5. Narttukoiran paino nousee tiineyden aikana pentuekoosta riippuen noin 10–40 prosenttia.

© Pilvi Uotila
© Pilvi Uotila

6. Koiranpennut ovat syntyessään kuuroja ja sokeita. Niiden silmät aukeavat noin kahden viikon iässä ja maitohampaat alkavat puhjeta noin 20 vuorokauden kuluttua synnytyksestä.

© Emma Majamaa
© Emma Majamaa

7. Emä työntää vastasyntyneet pentunsa välittömästi nisilleen, jotta ne voivat imeä erittäin ravinteikasta ja pennun immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää ternimaitoa.

© Sari Lammintausta
© Jonas Cuvas

8. Emä pysyttelee tiiviisti pentujensa luona ensimmäisten viikkojen ajan. Maidontuotanto on suurimmillaan pentujen ollessa noin kolmen viikon ikäisiä.

© Katja Pölönen
© Katja Pölönen

9. Emän rooli pentujen elämässä on tärkeä paitsi ruuan tarjoajana myös opettajana: pentu oppii viestimään ja ymmärtämään hierarkkisia sääntöjä tulkitsemalla emän nuhteita, hajuja ja asentoja.

© Tuula Stenroos
© Tuula Stenroos

10. Koiraemä vierottaa pentunsa itse niiden ollessa 7-9 viikon iässä. Kasvattaja vierottaa pennut emästään yleensä jo hieman aiemmin.

Muokattu 11.5.2015 kello 11.38: Artikkelikuvan ja yhden kuvituskuvan kuvaajaksi merkitty Jonas Cuvas.

Eläinlääkäri neuvoo: näin valitset sopivimman punkkikarkotteen

Päivä päivältä lämpimämmin porottavat auringonsäteet antavat viitteitä vauhdilla lähenevästä kesästä. Kesä tuo kuitenkin tullessaan myös jokavuotisen riesan: punkit. Kysyimme eläinlääkäriltä neuvoja sopivan punkkikarkotteen valintaan.

Tänä vuonna ensimmäiset punkkihavainnot tehtiin jo maaliskuun puolessa välissä – lämpimästä keväästä johtuen poikkeuksellisen aikaisin. Punkit lähtevät liikkeelle kun vuorokauden keskilämpötila nousee 5–7 asteeseen, yleensä huhtikuussa, ja kausi voi jatkua jopa marraskuulle asti.

Eniten punkkeja eli puutiaisia on rannikkoalueilla ja saaristossa, mutta niitä tavataan koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Punkit elävät ja liikkuvat aluskasvillisuuden joukossa, pensaikossa ja heinikossa. Ne eivät kestä kuumuutta eivätkä kuivuutta pitkään, vaan viihtyvät kosteammissa paikoissa. Punkki on hidas liikkumaan eikä kiipeä luonnon kasvillisuudessa juurikaan metriä korkeammalle.

Koska koirat liikkuvat usein alueilla, joilla punkit viihtyvät, ovat puutiaiset monille koiranomistajille tuttu näky. Onneksi markkinoilla on lukuisia ulkoloishäätöön käytettäviä valmisteita, joilla estetään punkkien levittämien bakteeritautien kuten borrelioosin ja anaplasmoosin tarttuminen koiraan. Tarkkaa tietoa tautien yleisyydestä ei ole, sillä niiden moninaiset oireet saattavat ilmetä vasta kuukausia punkin pureman jälkeen.

– Punkkien levittämiä tauteja tavataan varmasti joka vuosi kaikilla eläinklinikoilla, eli hirveän harvinaisia ne eivät ole, kertoo pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio Animagi Aurinkolahdesta.

Punkkeja voi torjua lukuisilla erilaisilla lääkevalmisteilla: iholle laitettavilla paikallisvaleluliuoksilla, punkkipannalla tai viime vuonna markkinoille tulleella punkkipillerillä. Lisäksi monet koiranomistajat luottavat puutiaisten torjunnassa luonnon omiin karkottimiin. Kaimion mukaan kaikki punkkikarkotteet ovat Suomessa hyvin käytettyjä.

Paikallisvaleluliuos on tuttu ja turvallinen

Koiran niskaan laitettavat paikallisvaleluliuokset vaikuttavat kahdella tavalla: liuos leviää niskasta joko koiran verenkiertoon ja sitä kautta koiran ihoon tai suoraan koiran ihon rasvakerrokseen. Liuosten toiminta perustuu myrkkyyn, joka siirtyy punkin pureman myötä koiran iholta punkkiin. Myrkkyä saanut punkki halvaantuu ja lopulta kuolee. Osassa liuoksista on myös muun muassa hyttysiä ja pistokärpäsiä karkottava vaikutus.

Liuokset ovat vapaan kaupan tuotteita eli niitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Tunnettuja joskin harvinaisia haittavaikutuksia ovat muun muassa paikalliset ihoärsytykset. Toisaalta markkinoilla on lukuisia eri lääkeaineisiin perustuvia paikallisvaleluliuoksia, joten vaikka yksi liuos aiheuttaisikin koiralle sivuvaikutuksia, toinen saattaa silti sopia. Erityisesti ihon rasvakerrokseen jäävä liuos liukenee kastuessaan, eli jos koira ui paljon, lääkkeen vaikutus heikkenee luvattua nopeammin.

Paikallisvaleluliuoksen vaikutusaika on neljä viikkoa, eli jotta suoja punkkeja vastaan kestäisi koko kesän, liuosta on muistettava lisätä kuukauden välein. Osa paikallisvaleluliuoksista on myrkyllisiä kissoille, joten jos taloudessa on sekä koiria että kissoja, kannattaa varmistaa, että valittu vaihtoehto on kaikille turvallinen.

Punkkipanta karkottaa kutsumattomat vieraat

Punkkipanta on paikallisvaleluliuoksen ohella perinteinen ja hyväksi havaittu tapa puutiaisten torjuntaan. Pannan erittämä myrkky paitsi tappaa puremaan pääsevät punkit, se toimii usein myös karkottimena. Lääkepantojen lisäksi markkinoilla on luonnonmukaisempia yrttipantoja, mutta Kaimion kokemusten mukaan ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin lääkevalmisteet.

Sekä paikallisvaleluliuosten että punkkipantojen sisältämä hyönteismyrkky on haitallista vesistöille ja myrkyllistä kaloille. Punkkipanta tulisikin aina irrottaa ennen kuin koira ui. Pannan hyviä puolia ovat sen pitkä, koko kesän kestävä vaikutusaika sekä edullinen hinta. Herkkäihoiselle koiralle punkkipanta ei välttämättä sovi, sillä se saattaa aiheuttaa ihoärsytystä. Sekä pantojen että liuosten hyvin harvinaisena haittavaikutuksena ovat myös eläinlääkärin hoitoa vaativat neurologiset oireet.

– Punkkipannan toiminta perustuu siihen, että pannan hangatessa ihoa syntyy hankaussähköä, joka tuottaa lämpöä, joka saa myrkyn erittymään. Jotta panta toimisi, sen on siis oltava lähellä ihoa eikä riitä, että se on kevyesti paksun turkin päällä, Kaimio kertoo. Paksuturkkiselle koiralle panta ei siis ole paras vaihtoehto.

Peten koirantarvikkeen verkkokaupasta löydät Symppis punkkipannan

Punkkipilleri on vaivaton vaihtoehto

Viime vuonna markkinoille tullut punkkitabletti on helppokäyttöinen, sillä koira popsii maistuvan tabletin mielellään. Koiran syötyä tabletin sen vaikuttava aine erittyy koiran iholle verenkierron kautta. Punkkitabletti on tehokas vaihtoehto, sillä se tappaa punkin 12 tunnin kuluessa kiinnittymisestä. Karkottavaa vaikutusta tabletilla ei ole.

Tabletti on reseptilääke, joten sen saadakseen täytyy ensin vierailla eläinlääkärin vastaanotolla. Paitsi helppokäyttöisyys, valmisteen hyviä puolia ovat sen pitkä kolmen kuukauden vaikutusaika sekä se, ettei uiminen vaikuta lääkkeen tehoon. Tänä vuonna markkinoille tulleen toisen tabletin vaikutusaika on neljä viikkoa. Pillerin yleisiä, eli noin prosentilla hoidetuista koirista esiintyviä haittavaikutuksia ovat ohimenevä ripuli, oksentelu, ruokahaluttomuus sekä kuolaaminen.

Koska punkkipillerin teho ei vähene koiran kastuessa, se sopii myös uimisesta nauttiville karvakorville. Myös paksuturkkiselle ja herkkäihoiselle koiralle tabletti on kätevin vaihtoehto.

Luonnonmukaiset karkotteet eivät yhtä tehokkaita

Lääkevalmisteiden lisäksi punkkien torjuntaan käytetään muun muassa valkosipulia, sitruunaa, yrttejä, piparminttua ja eukalyptusta, joita joko syötetään koiralle tai joista valmistettuja suihkeita käytetään puutiaisten karkotukseen. Kaimion kokemusten mukaan luonnonmukaiset punkkikarkotteet häviävät tehokkuudessa hyönteismyrkyille.

– Valkosipuli ei ole koiralle terveellistä, joten sitä ei ainakaan kannata syöttää. Omien kokemusteni mukaan yrttivalmisteet eivät ole kauhean tehokkaita, mutta jos koiralla on ohut turkki, johon punkit eivät helposti tartu ja jos se asuu alueella, jolla tavataan vähän punkkeja, voi luonnonmukainenkin punkkien torjunta riittää. Toisaalta puutiaisia voi torjua myös tekemällä punkkisyynin joka ilta ja poistamalla löytyvät punkit.

Kaimion mukaan riskiryhmää ovat erityisesti karkeakarvaiset koirat: punkin on helppo tarttua turkkiin, joka hapsottaa eri suuntiin. Paksu turkki voi suojata koiraa punkeilta, mutta toisaalta omistajan on vaikeampi löytää kutsumattomat vieraat tiheän karvan seasta. Ohueen ja sileään turkkiin punkit eivät pääse tarttumaan yhtä helposti.

Siihen, paljonko punkkeja koiraan tulee, vaikuttavat kuitenkin ennen kaikkea koiran elintavat: jos koira tykkää liikkua alueilla, joissa punkit viihtyvät, eli esimerkiksi pelloilla ja puskissa, todennäköisyys punkin puremaan luonnollisesti kasvaa.

Apua, koirassani on punkki!

Koska kaikissa ulkoloishäätöön käytettävissä valmisteissa ei ole karkottavaa vaikutusta, koiran iholta voi löytyä puutiainen punkkisuojan käytöstä huolimatta. Tällöin puremaan päässyt puutiainen tulee kuolemaan alle vuorokaudessa ja irtoaa sitten ihosta itsestään.

Ihoon kiinnittyneen punkin voi poistaa pyörittämällä se varovasti irti punkkipihtejä apuna käyttäen. Punkin päälle ei saa laittaa rasvaa, sillä tukehtuessaan punkki voi sylkeä borreliabakteerit koiran elimistöön. Muuten taudit voivat siirtyä punkista koiraan aikaisintaan noin 24 tunnin kuluttua punkin kiinnittymisestä.

Jos punkki pääsee puremaan koiraa, saattaa puremakohtaan nousta pieni patti, joka ei kuitenkaan ole merkki sairaudesta vaan pureman aiheuttama normaali reaktio. Jos alue ärtyy tai tulehtuu, sitä voi puhdistaa apteekista saatavilla puhdistusaineilla.

Useimmat punkkikarkotteet sopivat kaikille 8 viikkoa täyttäneille koirille. Ne annostellaan yleensä koiran painon mukaan ja osa valmisteista sopii vain yli viisikiloisille koirille. Tarkat tiedot tietystä valmisteesta löytyvät tuoteselosteesta. Tuotteen sopivuus lemmikillesi on hyvä varmistaa apteekista tai eläinlääkäriltä.

Lähde: Punkkinet

Kuva: Felix Fellhauer / Wikimedian Commons

”Maailman Voittaja on koiraihmisten juhla” – Katso kuvat tyylikkäistä handlereista

Viime viikonloppuna järjestetty Maailman Voittaja -näyttely oli monille koiraharrastajille tärkeä ja juhlava tilaisuus, johon haluttiin panostaa täysillä. Vaikka kehissä arvostelun kohteena olivat koirat, näki moni esittäjä vaivaa löytääkseen näyttelyyn sopivan asun – juhlavan, mutta silti koiranäyttelyyn sopivan. Kuono ikuisti viikonlopun aikana muutamia hyvin pukeutuneita esittäjiä ja pyysi heitä kertomaan tarinat asujensa takaa.

IMG_0269

Hyo Sun Lee saapui Helsingin Maailman Voittaja -näyttelyyn Etelä-Koreasta. Hänen esitti näyttelyssä muun muassa afgaaninvinttikoiran sekä apinapinserin. Tyylikkääseen ruudulliseen pukuun sonnustautuneen Leen mukaan asua ei tarvinnut kauaa pohtia, sillä Etelä-Koreassa koiranäyttelyihin on tapana pukeutua aina hyvin.

IMG_0681

Järvenpäästä Maailman Voittaja -näyttelyyn saapunut Tarja Soranoja ei joutunut miettimään näyttelyasuaan kauaa. Värikkään kukkamekon vahvuutena oli sen helppohoitoisuus sekä se, että musta koira – petit brabancon Ljuba – erottuu sen edessä hyvin. Soranojan mielestä esittäjän pukeutumisella on väliä, ja koira näyttää paremmalta, kun sen taustalla on siististi pukeutunut esittäjä.

IMG_4382

Kiharakarvaisen noutajansa kanssa näyttelyyn Latviasta saapunut Laura Gusane myöntää käyttäneensä paljon aikaa näyttelyasunsa valintaan. Hänen mukaansa Maailman Voittaja on juhla kaikille koiraihmisille, minkä tulisi näkyä myös pukeutumisessa – ja Gusanen hopeakoristeisessa pikkumustassa se todella näkyy.

IMG_0799

Moskovasta Helsinkiin saapunut Almir Gamirov esitti näyttelyssä ryhmäkehässäkin menestyneen weimarinseisojan sekä esimerkiksi cane corson ja staffordshirenbullterrierin. Hopeaan pukeutunut Gamirov kertoo, ettei joutunut näkemään vaivaa asunsa eteen, koska hänen vaimonsa valitsi sen hänen puolestaan.

IMG_0573

Juuli Huuhtanen saapui Maailman Voittajaan oman australianterrierinsä kanssa. Turkulainen Huuhtanen valitsi pirteän keltaisen asunsa sen perusteella, että se saa koirat erottumaan parhaiten. Hänen mielestään näyttelypukeutuminen on tärkeintä valita koiran mukaan. Huuhtasen mielestä on mukavaa, että ihmiset panostivat pukeutumiseensa Maailman Voittajan kaltaisessa isossa näyttelyssä.

IMG_0579

Tamperelainen Jari Mäki kertoo astelleensa kauppaan ja ostaneensa mitä eteen sattui. Sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu näyttelypukeutumisesta sai länsigöötanmaanpystykorvia omistavan Mäen päättämään, että hän haluaa räväyttää kunnolla: asuksi valikoitui perinteisten farkkujen ja kauluspaidan sijaan värikkäämpi asukokonaisuus vihreine housuineen ja ruutupaitoineen. Asun kruunasi rusetti, joka tekee Mäen mukaan juhlan.

Vaikuttavia asukokonaisuuksia nähtiin päivittäin myös näyttelyn isoissa kehissä. Katso kuvat upeista ryhmäkehien kilpailijoista Kuonon Maailman Voittaja -gallerioista.

Kansikuva: Tommi Ekholm