Käytetyt vaipat suussa – tämä koira auttaa vaipanvaihdossa!

Yleensä koirat ottavat pienen vauvan auliisti osaksi laumaansa, ja parhaassa tapauksessa lemmikistä tulee yksi lapsen auttajista, tovereista ja kasvattajista.

Nyt nähdään video koirasta, joka on koulutettu vaipanvaihtoavuksi. Charlie-niminen beagle kantelee ensin äidille tarvittavat välineet yksi kerrallaan. Suussa matkustavat hienosti niin puhdistuspyyhkeet kuin vauvatalkki. Lopuksi koira nappaa tiiviisti pakatun likavaipan hampaisiinsa ja kiikuttaa sen huoneen toisella puolella olevaan roskikseen. Siitä voi olla montaa mieltä, onko järkevää pussata koiraa sen jälkeen, kun eläin on pitänyt kakkavaippaa hampaissaan. Silti äiti muiskauttaa pusun koiralle palkinnoksi. Sillä lailla!

 

Miksi en saa kiinni? Koirat jahtaavat talutushihnojaan hilpeällä videolla

Lemmikkien hassuttelut päätyvät usein omistajiensa kuvaamiksi. Nyt on koostettu nettivideolle otoksia koirista jahtaamassa omia talutushihnojaan, ja arvata saattaa, miten siinä touhussa käy. Tyypit juoksevat ympäri puuta, kaappia, tuolia ja vessanpönttöä ,ja aina hihna vain jotenkin on koiraa nopeampi. Suurin osa videolla nähtävistä koirista on vielä pentuiässä, joten erhe on sikäli ymmärrettävä. Ja näin se käy!

 

Ketulla koiramaisia käytösmalleja – hellyttävä video!

Englannissa, Warwickshiren villieläinsuojassa asustaa nykyisin kuusi kettua, jotka eivät selviytyisi luonnossa. Tämä Dawn-niminen kettu on niin kesy, että sillä alkaa olla koiramaisia piirteitä. Dawn heiluttaa häntäänsä nähdessään laitoksen henkilökunnan edustajan, ottaa mielellään rapsutuksia vastaan ja ynisee kuin koira ikään.

Laitos haluaa videon yhteydessä korostaa, että kettu on villieläin eikä kenenkään pitäisi yrittää ottaa kettua lemmikiksi.

600x300

Pentu saa sisäloiset emoltaan – Kasvattaja, muistithan madottaa?

Koska koiranpennun vastustuskyky ei ole vielä täysin kehittynyt, on pentujen suojaaminen sisäloisia vastaan erityisen tärkeää.

Vaikka sisäloistartunta saattaa olla aikuisella koiralla oireeton, etenkin nuorelle pennulle madot voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Sisäloistartunnan oireita pennulla ovat muun muassa vatsan turvotus, oksentelu, ripuli, yskä, turkin kiillottomuus sekä pennun kasvun hidastuminen. Pahimmillaan sisäloistartunta voi johtaa pennun kuolemaan suolen tukkeutumisen seurauksena. Jos pennun oksennuksessa tai ulosteessa näkyy kokonaisia loisia, on kyseessä vakava tartunta.

Koiranpentu saa ensimmäisen sisäloistartuntansa emoltaan jo kohdussa. Tämän ehkäisemiseksi narttukoiran madotus sekä ennen astutusta että ennen pentujen syntymää on ensiarvoisen tärkeää. Kasvattaja saa apua sopivan sisäloishäätölääkkeen löytämiseksi apteekista, sillä kaikkia lääkkeitä ei suositella käytettäväksi tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana eivätkä kaikki valmisteet sovi alle luovutusikäisille pennuille.

Istukan lisäksi pentu voi saada suolinkaistartunnan emonsa maidosta tai elinympäristöstään. Koska lääkitys tappaa vain koiran kehossa kulloinkin olevat madot, on myös pentujen elinympäristön puhtaana pitäminen erittäin tärkeää: monet loisten munamuodot säilyvät vaihtelevissakin olosuhteissa pitkään.

Kasvattajan kannattaa lähteä olettamuksesta, että kaikilla pennuilla on suolinkaistartunta jo pienestä pitäen ja noudattaa pennuille suositeltua tiuhaa loishäätöaikataulua. Pennut toimivat myös suurimpana tartunnanlähteenä ympäristössään. Ympäristöön levinneet munat tartuttavat uusia eläimiä niiden syödessä esimerkiksi munien saastuttamaa ruohoa.

Sisäloistartuntojen ehkäisemiseksi koiranpentu on syytä madottaa noin kahden viikon välein nelikuisena annettavaan tehosterokotteeseen asti. Mikäli erityistä tartuntariskiä ei sen jälkeen ole, voidaan siirtyä aikuisille koirille suositeltuun madotusrytmiin kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin.

Hankkiessaan koiranpentua myös ostajan on oltava tarkkana: vastuullisen kasvattajan pennut kasvavat puhtaassa ympäristössä ja kasvattaja kertoo avoimesti pentujen ja emän sisäloishäädöstä. Madottamatta jätetyillä pennuilla saattaa ilmetä yllä mainittuja oireita oksentelusta yskimiseen jo nopeasti uudessa kodissaan, ja hoitamatta jätetty vakava sisäloistartunta voi koitua pennun kohtaloksi.

Artikkeli on toteutettu yhdessä Orion Pharma Eläinlääkkeiden kanssa.

Kuva: Wikimedia Commons / Katekelly623

Hyvää äitienpäivää! – Tiesitkö nämä kymmenen asiaa koiraäideistä?

1. Sudesta poiketen useimmilla koirilla on kiima- eli juoksuaika kaksi kertaa vuodessa.

© Kati Vilponen
© Kati Vilponen

2. Koira tulee sukukypsäksi 6-12 kuukauden iässä.

© Pilvi Uotila
© Pilvi Uotila

3. Koiran tiineysaika on keskimäärin 63 vuorokautta.

© Marika Lintula
© Marika Lintula

4. Narttu alkaa valmistautua synnytykseen noin viikkoa ennen H-hetkeä tekemällä pesää ja hakeutumalla rauhalliseen paikkaan.

© Niina Rintala
© Niina Rintala

5. Narttukoiran paino nousee tiineyden aikana pentuekoosta riippuen noin 10–40 prosenttia.

© Pilvi Uotila
© Pilvi Uotila

6. Koiranpennut ovat syntyessään kuuroja ja sokeita. Niiden silmät aukeavat noin kahden viikon iässä ja maitohampaat alkavat puhjeta noin 20 vuorokauden kuluttua synnytyksestä.

© Emma Majamaa
© Emma Majamaa

7. Emä työntää vastasyntyneet pentunsa välittömästi nisilleen, jotta ne voivat imeä erittäin ravinteikasta ja pennun immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää ternimaitoa.

© Sari Lammintausta
© Jonas Cuvas

8. Emä pysyttelee tiiviisti pentujensa luona ensimmäisten viikkojen ajan. Maidontuotanto on suurimmillaan pentujen ollessa noin kolmen viikon ikäisiä.

© Katja Pölönen
© Katja Pölönen

9. Emän rooli pentujen elämässä on tärkeä paitsi ruuan tarjoajana myös opettajana: pentu oppii viestimään ja ymmärtämään hierarkkisia sääntöjä tulkitsemalla emän nuhteita, hajuja ja asentoja.

© Tuula Stenroos
© Tuula Stenroos

10. Koiraemä vierottaa pentunsa itse niiden ollessa 7-9 viikon iässä. Kasvattaja vierottaa pennut emästään yleensä jo hieman aiemmin.

Muokattu 11.5.2015 kello 11.38: Artikkelikuvan ja yhden kuvituskuvan kuvaajaksi merkitty Jonas Cuvas.

”Maailman Voittaja on koiraihmisten juhla” – Katso kuvat tyylikkäistä handlereista

Viime viikonloppuna järjestetty Maailman Voittaja -näyttely oli monille koiraharrastajille tärkeä ja juhlava tilaisuus, johon haluttiin panostaa täysillä. Vaikka kehissä arvostelun kohteena olivat koirat, näki moni esittäjä vaivaa löytääkseen näyttelyyn sopivan asun – juhlavan, mutta silti koiranäyttelyyn sopivan. Kuono ikuisti viikonlopun aikana muutamia hyvin pukeutuneita esittäjiä ja pyysi heitä kertomaan tarinat asujensa takaa.

IMG_0269

Hyo Sun Lee saapui Helsingin Maailman Voittaja -näyttelyyn Etelä-Koreasta. Hänen esitti näyttelyssä muun muassa afgaaninvinttikoiran sekä apinapinserin. Tyylikkääseen ruudulliseen pukuun sonnustautuneen Leen mukaan asua ei tarvinnut kauaa pohtia, sillä Etelä-Koreassa koiranäyttelyihin on tapana pukeutua aina hyvin.

IMG_0681

Järvenpäästä Maailman Voittaja -näyttelyyn saapunut Tarja Soranoja ei joutunut miettimään näyttelyasuaan kauaa. Värikkään kukkamekon vahvuutena oli sen helppohoitoisuus sekä se, että musta koira – petit brabancon Ljuba – erottuu sen edessä hyvin. Soranojan mielestä esittäjän pukeutumisella on väliä, ja koira näyttää paremmalta, kun sen taustalla on siististi pukeutunut esittäjä.

IMG_4382

Kiharakarvaisen noutajansa kanssa näyttelyyn Latviasta saapunut Laura Gusane myöntää käyttäneensä paljon aikaa näyttelyasunsa valintaan. Hänen mukaansa Maailman Voittaja on juhla kaikille koiraihmisille, minkä tulisi näkyä myös pukeutumisessa – ja Gusanen hopeakoristeisessa pikkumustassa se todella näkyy.

IMG_0799

Moskovasta Helsinkiin saapunut Almir Gamirov esitti näyttelyssä ryhmäkehässäkin menestyneen weimarinseisojan sekä esimerkiksi cane corson ja staffordshirenbullterrierin. Hopeaan pukeutunut Gamirov kertoo, ettei joutunut näkemään vaivaa asunsa eteen, koska hänen vaimonsa valitsi sen hänen puolestaan.

IMG_0573

Juuli Huuhtanen saapui Maailman Voittajaan oman australianterrierinsä kanssa. Turkulainen Huuhtanen valitsi pirteän keltaisen asunsa sen perusteella, että se saa koirat erottumaan parhaiten. Hänen mielestään näyttelypukeutuminen on tärkeintä valita koiran mukaan. Huuhtasen mielestä on mukavaa, että ihmiset panostivat pukeutumiseensa Maailman Voittajan kaltaisessa isossa näyttelyssä.

IMG_0579

Tamperelainen Jari Mäki kertoo astelleensa kauppaan ja ostaneensa mitä eteen sattui. Sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu näyttelypukeutumisesta sai länsigöötanmaanpystykorvia omistavan Mäen päättämään, että hän haluaa räväyttää kunnolla: asuksi valikoitui perinteisten farkkujen ja kauluspaidan sijaan värikkäämpi asukokonaisuus vihreine housuineen ja ruutupaitoineen. Asun kruunasi rusetti, joka tekee Mäen mukaan juhlan.

Vaikuttavia asukokonaisuuksia nähtiin päivittäin myös näyttelyn isoissa kehissä. Katso kuvat upeista ryhmäkehien kilpailijoista Kuonon Maailman Voittaja -gallerioista.

Kansikuva: Tommi Ekholm