Tiesitkö, että koiranruuan suomalainen nimi ei takaa kotimaisuutta?

Kuono.fi tutki Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n pyynnöstä koiranomistajien asenteita koiranruuasta marraskuussa. Tärkeimpinä kriteereinä pidettiin laatua ja sopivuutta omalle koiralle. Nämä kaksi argumenttia olivat ylivoimaisesti tärkeimmät, tämän jälkeen seurasi hinta sekä kotimaisuus. Mutta mistä kotimaisen tuotteen oikein tunnistaa ja onko tulevaisuudessa luvassa selkeämmät alkuperämerkinnät tuotteisiin?

Kysyimme asiaa Eviran rehuvalvonnasta vastaavalta ylitarkastaja Hanna Laatiolta. Koiranruoka luokitellaan nykyisen lainsäädännön mukaan rehuksi ja nykyisin eläinperäisissä lemmikkieläinten ruoissa valmistajalta edellytetään hyväksyntää ennen toiminnan aloittamista. Hyväksytty laitos saa hyväksymisnumeron, jossa on alkuosassa maatunnus, suomalaisilla valmistajilla se on FI-alkuinen. Tämä tunnus tulee ilmoittaa pakkausmerkinnässä.

Raaka-aineiden alkuperää ei tarvitse ilmoittaa

Sen sijaan raaka-aineiden alkuperän ilmoittamista ei toistaiseksi velvoiteta. Merkintävaatimus edellyttäisi myös EU:n rehulainsäädännön muutosta.

– Rehujen merkintävaatimukset tulevat EU-lainsäädännöstä, jota noudattavat sellaisenaan kaikki EU-maat. Kansalliset vaatimukset eivät ole helposti perusteltavissa, koska silloin asetetaan oma teollisuus epäedulliseen kilpailuasemaan suhteessa muihin jäsenmaihin. Nykyään lainsäädäntöä pyritään lähtökohtaisesti karsimaan ja uusia vaatimuksia tulisi tarkoin harkita, Laatio sanoo.

Eviran mukaan ei ole viitteitä, että lainsäädäntöön olisi tulossa muutosta. Kuluttajan kannalta tilanne on siis käytännössä se, että usein koiranruuan raaka-aineiden alkuperä on mahdotonta selvittää. Kotimaisissa koiranruuissa alkuperä on pääsääntöisesti ilmoitettu ja esimerkiksi Eläinruokatehdas Lemmikki pystyisi tarvittaessa ilmoittamaan kyseisen tuote-erän alkuperän jopa tilan tarkkuudella, aivan kuten ihmisravinnoksi käytettävissä ruuissa.

– Meillä on luonnollisesti käytössä omavalvonta, joka jo sinällään toimiessaan pystyy antamaan tarkemmat jäljitettävyystiedot kaikille tuotantoerille. Olemme kuitenkin viemässä tuoteturvallisuutta ja tuotteiden jäljitettävyyttä pidemmälle rakentamalla tuoteturvallisuusjärjestelmän FSCC 2200, kertoo Eläinruokatehdas Lemmikki Oy:n toimitusjohtaja Janne Räsänen.

Ruuan suomalainen nimi ei takaa suomalaisuutta

Vaikka koiranruuan nimi kuulostaisi suomalaiselta, se ei välttämättä tarkoita ruuan kotimaisuutta. Helpoin tapa päästä perille kotimaisista valmistajista on etsiä paketista FI-alkuista tunnusta. Vasta ainesosaluettelo tai valmistajan ilmoitus kuitenkin takaa ruuan kotimaisuuden. Yksi varma kotimaisuuden merkki on Avainlipputunniste, jonka saa käyttöönsä vain toimija, joka käyttää tuotteissaan kotimaisia raaka-aineita.

– Avainlipputunniste on hyvä alku, mikäli mielii kotimaista, mutta ei kuitenkaan takaa täysin kotimaista raaka-ainetta sanoo Janne Räsänen.

– Avainlipun kriteerit nimittäin sanovat, että avainlipun käyttöoikeuden saa mikäli tuotteen tai tuoteryhmän kotimaisuusaste on vähintään 50 % omakustannushinnasta.  Omakustannushintaan taas vaikuttaa raaka-aineen lisäksi muun muassa kotimainen työkustannus, markkinointikulut sekä kiinteät kulut. Periaatteessa avainlipun voi saada ulkomailla ulkomaisesta lihasta valmistettu, mutta Suomessa pakattu ja markkinoitu tuote, Räsänen jatkaa.

Janne Räsäsen mielestä kotimaisuuden takaa 100%:sti vain se, että tuotteen valmistaja kertoo pakkausmerkinnöissä raaka-aineen kotimaisuudesta, kuten Eläinruokatehdas Lemmikillä tehdään.

Kuonon kyselyssä kuluttajat tunnistavat kaikista parhaiten kotimaisen tuotteen ainesosaluettelosta ja sen jälkeen avainlipusta. Vastaajista vain vajaat 18 prosenttia oli sitä mieltä, että kotimaisuudella ei ole mitään merkitystä.

– Lihassa, lihajalosteissa, kalassa ja maitotuotteissa oikeasti kotimaiset tuotteet tunnistaa pakkausmerkinnöistä helposti, toivottavasti lainsäädäntömme olisi menossa myös samaan suuntaan lemmikkieläinten ruoassa. Lisäksi kauppa tekee paljon kampanjoita ja valikoimapäätöksiä puhtaasti kotimaisen tuotteiden osalta. Uskon, että kotimaisuus nousee vielä myös kauppojen kilpailuvaltiksi koirien ja kissojen ruokahyllyllä, sanoo Janne Räsänen.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Eläinruokatehdas Lemmikin kanssa.

Lue artikkelisarjan ensimmäinen osa täältä.