Miksi koira on väsynyt? – Vaisuuden taustalla voi olla ongelma terveydessä

Koirat nukkuvat luonnostaan enemmän kuin me ihmiset. Karvaiset kaverimme voivat uinua kevyttä koiranunta useita tunteja päivässä, eikä siitä tarvitse huolestua. Jos normaalisti eloisa lemmikki kuitenkin yhtäkkiä vaikuttaa tavallista vaisummalta, kannatta tilanteeseen reagoida.

Jokainen koiranomistaja on varmasti katsellut uinuvaa koiraansa. Ensin koira nukkuu kaikessa rauhassa pedissään rellottaen tai sohvan nurkkaan käpertyneenä, ja seuraavassa hetkessä se vahtii valppaana ympäristöään. Koirat näyttävän pystyvän nukkumaan missä ja milloin vain haluavatkaan.

Koirien unenlahjat ovat kieltämättä kadehdittavat: ne nukkuvat keskimäärin 12–14 tuntia vuorokaudesta. Useimmat koirat oppivat ajoittamaan unirytminsä yhteen ihmisten kanssa ja nukkuvat yön rauhassa. Koirien unesta vain 10 % on ravitsevaa REM-unta, jonka aikana ne näkevät unia, käsittelevät muistoja ja oppimaansa. Siksi yöunien lisäksi koirat tarvitsevat lepoa myös pitkin päivää, ja valveillaoloajastaankin ne viettävät suurimman osan passiivisina. Aktiivisia koirat ovat vain noin viidesosan vuorokaudesta.

Jokainen koira on omanlaisensa, ja unentarve vaihtelee yksilöiden ja rotujen välillä. Pennut, koiravanhukset ja jotkin suurikokoiset rodut saattavat nukkua jopa 18 tuntia vuorokaudessa. Omistajan kannattaa seurata lemmikkinsä tapoja: jos koiran unirytmissä ei tapahdu yllättäen suuria muutoksia, ei ole syytä huolestua.

Maailman ihmetteleminen ja kasvaminen on pienelle pennulle energiaa vievää puuhaa. Kuva: Pexels/Pixabay

Äkillinen vaisuus on merkki ongelmasta

Kipeä ja pahoinvoiva koira on luonnollisesti väsyneempi kuin terve. Jos yleensä energisen koiran käytös muuttuu yhtäkkiä todella vaisuksi, esimerkiksi koira ei reagoi tavalliseen tapaan, kun omistaja saapuu kotiin tai lenkille lähdön sijaan se jää mieluummin vain makoilemaan, on jokin todennäköisesti vialla.

– Yleisimpiä syitä koiran vaisuudelle ovat kipu, shokkitila sekä kuume ja mikä tahansa tulehdustila, esimerkiksi suolistossa, kohdussa, eturauhasessa, keuhkoissa tai aivoissa, päivystävä eläinlääkäri Tiia Alakahri Evidensiasta kertoo.

Koirat ovat äärimmäisen ovelia piilottamaan huonon vointinsa, mutta omistaja voi tarkkailla muun muassa vaisusti käyttäytyvän koiran limakalvoja: jos niiden väri poikkeaa normaalista eli heleän vaaleanpunaisesta, on hakeuduttava eläinlääkäriin. Myös raskas ja nopea hengitys makoillessa on useimmiten merkki ongelmasta.

– Lisäksi kuume kannattaa mitata. Jos lämpömittari näyttää aikuisella koiralla levossa yli 39,5 astetta, on syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Väsymys voi olla myös oire vääränlaisesta ja puutteellisesta ravinnosta. Jos koira ei saa tarpeeksi ravinteita tai ruoka on huonosti sulavaa, se ei saa riittävästi energiaa toteuttaakseen koiramaisia kujeitaan. Jos ravinnon riittävyys ja monipuolisuus askarruttavat, kannattaa neuvoa ruokinnasta kysyä eläinlääkäriltä.

Palloleikkien jälkeen uni maistuu makealta. Kuva: vivros62/Pixabay

Koira saattaa koisia myös tylsyyttään

Jos ympärillä ei tapahdu mitään mielenkiintoista, painaa koira mitä luultavimmin leukansa lattiaan ja sulkee silmänsä. Koiralle on tärkeä sallia hyvät nokoset aina aika ajoin, mutta koko päivän torkkuva koira saa liian vähän virikkeitä. Liiallinen nukkuminen päivällä voi johtaa muun muassa unettomuuteen yöllä.

Jotta tylsyys ei lamauta karvakuonoa, on omistajan huolehdittava, että se saa päivän aikana tarpeeksi liikuntaa ja mielekästä tekemistä aivonystyröille.

– Riippuu paljon koirarodusta, millainen aktiviteetti on riittävää. Toiset vaativat aivotyöskentelyn lisäksi kilometrien juoksemista päivittäin toteuttaakseen rotutyypillistä käyttäytymistään, kun taas toisille riittää esimerkiksi oman pihan vahtiminen mieluisaksi aktiviteetiksi, Alakahri sanoo.

Lenkitys, leikki ja mikä tahansa toiminta, jossa koira pääsee käyttämään lihaksiaan ja aivojaan, on olennainen perusta koiran aktivointia. On tärkeää, että koira saa tehdä sille luontaisia ja tuttuja asioita, kuten nuuhkia jälkiä, vahtia reviiriä ja jahdata saalista eli vaikkapa palloa. Lisäksi mieli pysyy virkeänä, kun saa välillä uudenlaisia pulmia ratkaistavaksi. Ruoan voi välillä tarjota vaikkapa erilaisesta astiasta, aktivointileluun kätkettynä tai kesähelteillä jäädytettynä, jolloin koira joutuu keksimään uudet keinot ruoan saamiseksi.

Sosiaalisena eläimenä koira tarvitsee myös kontakteja toisiin koiriin, muihin eläimiin ja ihmisiin. Koiran kuin koiran tassuihin saa takuulla vipinää, kun tiedossa on yhteistä mukavaa puuhaa.

Lähteet: Eläinlääkäri Tiia Alakahrin haastattelu, Petwave, Daily Dog Tag, Petful
Teksti: Niina Kinnunen