Koirankasvatus – kallis harrastus vai tuottoisaa liiketoimintaa?

Kun etsinnässä on lenkkikaveri ja sohvannurkan lämmittäjä, voi rekisteröidyn rotukoiran hinta – keskimäärin reilut tuhat euroa – kirpaista. Kuono selvitti, onko koirien kasvattaminen eettisesti, Kennelliiton sääntöjä noudattaen kannattavaa liiketoimintaa vai kalliiksi tuleva harrastus ja mistä rotukoiran kallis hinta koostuu.

Nopea vilkaisu Kennelliiton pentuvälitykseen paljastaa, että kääpiörotujen hinnat ovat usein reilusti isojen rotujen hintoja korkeampia. Jutuntekohetkellä pentuvälityksen kallein rotu on pomeranian, pienin saksanpystykorva, jonka pennusta saa pulittaa parhaimmillaan 2 000 euroa. Pentuvälityksessä listatuista roduista halvimmaksi osoittautuvat kotimaiset metsästyskoirarodut, ja suomenajokoiran pennun saa halvimmillaan 500 eurolla.

– Pienten rotujen kalliimpia hintoja selittävät pienemmät pentuekoot sekä esimerkiksi mahdolliset keisarinleikkaukset. Arvioisin, että metsästyskoirien kasvattajat haluavat myydä pennut nimenomaan metsästäviin koteihin, joten ostajakunta on paljon rajatumpi eikä koirasta välttämättä olla valmiita maksamaan niin paljon, arvioi Kennelliiton kasvattajatoimikunnan jäsen Marja Blomqvist. Blomqvist on lisäksi kuuden salukin ja yhden basenjin omistaja, Suomen koirankasvattajat ry:n hallituksen jäsen ja varatuomari.

Mikä koirankasvatuksessa sitten maksaa? Eikö tuhansilla euroilla myydyistä pennuista jää muka mitään käteen? Joskus jää, useimmiten ei, kertovat Kuonon kyselyyn vastanneet kasvattajat.

Kokosimme seitsemän eri rodun kasvattajan laskelmien sekä eri eläinlääkäriasemien hinnastojen perusteella esimerkkilaskelmat suomenajokoiran ja pomeranianin pentueiden tuloista ja menoista. Kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan vuonna 2014 syntyi yhteensä 116 suomenajokoirapentuetta, joissa oli yhteensä 786 pentua. Keskimäärin yhdessä pentueessa oli siis seitsemän pentua. Pomeranianeja puolestaan syntyi viime vuonna 91 pentuetta, joissa oli yhteensä 194 pentua. Tämä tarkoittaa pomeranianin pentuekoon olevan keksimäärin kaksi yksilöä.

valittomatkulut* Suomenajokoiran PEVISA-ohjelmassa (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) on määritelty, että jalostuskoiran lonkat on tutkittava viimeistään ennen toista astutusta. Taulukon hintaan on laskettu virallisen lonkkatutkimuksen hinnaksi 150 euroa johon on lisätty lausuntomaksu 21 euroa. Lisäksi suuri osa ajokoirakasvattajista testaa jalostuskoiransa suomenajokoiran perinnöllisen pikkuaivoataksian varalta. Geenitestin hinta on 99 euroa.
** Jalostukseen käytettävältä pomeranianilta vaaditaan viralliset silmä- ja polvitutkimukset.
*** Sekä suomenajokoiran että pomeranianin rotuyhdistys vaatii jalostuskoiralta vähintään näyttelytuloksen hyvä (H) tai hyväksytyn jalostustarkastuksen. Suomenajokoiralta vaaditaan lisäksi hyväksytty koetulos.
**** Jos emä astutetaan pitkän matkan päässä asuvalla uroksella tai jos nartun juoksut on vaikea havaita (pomeranian), voidaan hedelmöityksen sopiva ajankohta selvittää progesteronitestillä: kun munasolut irtoavat munasarjoista, nartun progesteronitaso nousee. Testi otetaan useimmiten muutamaan otteeseen, joten esimerkkihinta on arvio kahden progesteronitestin yhteishinnasta.
***** Pentutarkastuksessa ensimmäisen pennun hinta on useimmiten korkein. Taulukon hinnoissa ensimmäisen pennun tarkastuksen hinnaksi on arvioitu 70 euroa ja seuraavien pentujen tarkastuksen hinnaksi 10 euroa. Mikrosirutuksen hinnaksi on arvioitu 20 euroa per pentu.
****** Vastuullinen kasvattaja antaa pennunostajalle mukaan pentupaketin, joka sisältää kirjalliset ohjeet sekä mahdollisesti esimerkiksi pannan, kasvattajan pennulle syöttämää ruokaa, lelun tai muuta uudessa kodissa tarpeellista. Taulukossa esitetty pentupaketin hinta on keskiarvo Kuonon haastattelemien kasvattajien pentupakettien hinnoista.

© Erja Bäckman / kennel Dacabe

© Erja Bäckman / kennel Dacabe

Entä jos? – Poikkeustilanteet korottavat kuluja

Tässä vaiheessa laskelma näyttää kasvattajan kannalta hyvältä. Välittömien kulujen jälkeen suomenajokoirakasvattaja on vielä reilut 1 000 euroa voitolla ja pomeraniankasvattajan tilipussi on kasvanut lähes 2 500 eurolla. Valitettavasti yllä oleva taulukko ei kuitenkaan paljasta koko totuutta.

Aloitetaanpa aivan alusta: kun koiraharrastaja päättää ryhtyä kasvattajaksi, hän suorittaa Kasvattajan peruskurssin, jonka hinta on kennelpiiristä riippuen keskimäärin 60 euroa. Lisäksi kasvattajan tulee rekisteröidä kennelnimensä 200 euron hintaan allekirjoittamalla Kennelliiton kasvattajasitoumus.

Kartoittaessaan jalostuskäyttöön suunnittelemansa yksilön sopivuutta suvun jatkamiseen kasvattaja käyttää koiraa erilaisissa harrastuksissa. Yllä olevan taulukon koirat on käytetty näyttelyissä vain kerran pakollisen tuloksen saamiseksi, mutta useimmiten tavoitteet ovat korkeammalla ja jalostusyksilöinä suositaan valioluokan koiria.

– Hyvä kasvattaja haluaa käyttää jalostukseen vain rodun huippuyksilöitä. Siihen, että yksilöstä saadaan huippu, kuluu valtavasti aikaa ja ennen kaikkea rahaa. Lopulta koiran terveys, luonne tai muut syyt voivat kuitenkin karsia yksilön jalostuksen ulkopuolelle. Jos ostaja haluaa pennun, jolla on kaikki mahdollinen potentiaali olla menestyjä, hän on usein myös valmis maksamaan, Blomqvist kertoo.

Pomeranian on pieni seurakoira, jota käytetään nykyään pääosin näyttelyharrastuksessa. Jalostuksessa suositaan menestyneitä yksilöitä – vähintään Suomen Muotovalio on siis oltava. Muotovalion arvon saavuttaakseen koiran on saatava kolme sertifikaattia ja viimeisen sertin saadessaan koiran on oltava yli kaksivuotias. Jos sertifikaattien keräämiseen vaaditaan esimerkiksi kymmenen näyttelyä, harrastuksen hinta kohoaa nopeasti lähes 400 euroon. Todellisuudessa käytyjen näyttelyiden määrä sekä käytetty rahasumma voivat olla jopa moninkertaiset. Lisäksi koiranäyttelyharrastuksen kuluihin voidaan lisätä matkakulut näyttelypaikoille sekä mahdolliset yöpymiset, ja jos tuloksia lähdetään hakemaan ulkomailta asti, kulut kasvavat entisestään.

Suomenajokoiria käytetään Suomessa jäniksenmetsästykseen. Osoituksena jalostuskoiran kyvyistä rodulle ominaisessa käyttötarkoituksesta on käyttövalion arvo, jonka saavuttaakseen ajokoiran on saatava neljä ykköstulosta ajokokeista (AJOK1) vähintään kahden kilpailukauden aikana sekä näyttelystä vähintään hyvä (H) arvosana. Jos näidenkin tulosten saavuttaminen vaatii arviolta kymmenen koekertaa, matkakulut, yöpymiset ja muut kulut, nousee harrastuksen hinta jälleen useisiin satoihin euroihin.

[blockquote style=”1″]Kun jalostusnarttu on osoittautunut terveytensä, luonteensa, käyttöominaisuuksiensa ja ulkomuotonsa puolesta jalostukseen soveltuvaksi, alkaa sopivan uroksen etsiminen.[/blockquote]

Kun jalostusnarttu on osoittautunut terveytensä, luonteensa, käyttöominaisuuksiensa ja ulkomuotonsa puolesta jalostukseen soveltuvaksi, alkaa sopivan uroksen etsiminen. Toisinaan sopivaa jalostusmateriaalia joudutaan hakemaan ulkomailta asti, ja useissa roduissa ulkomailta tuotujen jalostusurosten käyttö on rodun geeniperimän kannalta elintärkeää: jos rodun geeniperimä käy liian suppeaksi, eli jos kaikki yksilöt alkavat olla geneettisesti sukua keskenään, perinnölliset sairaudet ja muut viat rodussa yleistyvät ja niiden torjuminen käy entistä haastavammaksi.

© Heini Rytky / kennel Haapahelmen

© Heini Rytky / kennel Haapahelmen

– Menneinä vuosikymmeninä oli ihan soveliasta astuttaa narttu naapurikaupungissa asuvalla serkkupojalla. Nykyään on kehitetty valtavasti erilaisia testejä ja terveystutkimuksia, jotka ovat paitsi kalliita, myös karsivat yksilöitä pois jalostuksesta. Myös elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti, esimerkiksi eläinlääkärikäynnit, ruokinta ja terveystutkimukset ovat nykyään paljon kalliimpia. Puhumattakaan siitä, jos harvinaisemmassa rodussa jalostusuroksia joudutaan etsimään aina ulkomailta, Blomqvist summaa.

Yllä olevassa taulukossa ei ole huomioitu astutukseen liittyviä kustannuksia. Jos kasvattaja astuttaa narttunsa pitkän matkan päässä asuvalla uroksella, matkakulut saattavat helposti kohota useisiin satoihin euroihin, kun kasvattaja joutuu kuljettamaan nartun uroksen luo useimmiten vähintään kahdesti. Jos pentueen isäksi valitaan ulkomailla asuva uros, hinta kohoaa helposti moninkertaiseksi: astutusmatka ulkomaille, yöpymismaksut ja muut matkustamisesta aiheutuvat kulut saattavat kohota jopa nelinumeroisiksi.

Toinen vaihtoehto ulkomailla asuvan uroksen hyödyntämiseksi on nartun keinosiemennys, jolloin matkakuluilta ja toisaalta astutuksen epäonnistumisen tuomalta riskiltä vältytään. Kennelliiton mukaan Suomessa tehdään arviolta noin viisisataa keinosiemennystä vuosittain. Kun narttu keinosiemennetään, ovat progesteronitestit välttämättömät: koska pakastettu sperma kykenee hedelmöittämään nartun vain vajaan vuorokauden ajan, on erityisesti pakastespermaa käytettäessä välttämätöntä tietää mahdollisimman tarkasti, milloin narttu todennäköisimmin hedelmöittyy. Narttu saatetaan keinosiementää myös kotimaisen uroksen pakaste- tai tuorespermalla, jos käytetään jo edesmenneen uroksen spermaa tai jos uros on esimerkiksi loukannut selkänsä eikä siksi pysty astumaan.

Kun narttu syystä tai toisesta keinosiemennetään, progesteronitesti on menoista pienin. Keinosiemennys vaatii sekä uroksen että nartun käyttöä eläinlääkärillä, toisinaan jopa useita kertoja. Sperman talteenoton, pakastamisen, kuljetuksen ja keinosiemennyksen hinta voi kohota jopa 2 000 euroon.

Kun narttu on astutettu, joko luonnollisesti tai keinosiementämällä, alkaa keskimäärin 63 vuorokauden mittainen odotus. Pentujen syntymän koittaessa kaikki menee toivottavasti hyvin ja pentueen emä hoitaa uudet tulokkaat maailmaan kasvattajan toimiessa vain taustatukena. Aina tilanne ei kuitenkaan ole niin onnellinen. Jos synnytyksessä ilmenee ongelmia, saatetaan joutua turvautumaan keisarinleikkaukseen. Vuonna 2010 Iso-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan joillakin roduilla keisarinleikkaukset ovat erittäin harvinaisia, kun taas toisilla jopa 80 prosenttia pentueista syntyy keisarinleikkauksella. Synnytysvaikeudet ovat yleisimpiä suurikalloisissa roduissa, erityisen pienillä ja suurilla pentueilla sekä nartun ollessa ensisynnyttäjä. Jos keisarinleikkaus joudutaan suorittamaan päivystyksessä, toimenpiteen hinta voi kohota reilusti yli tuhanteen euroon.

Tässä vaiheessa kasvattaja onkin jo reilusti miinuksella. Lisäksi kasvatustoiminnan kuluihin kuuluvat esimerkiksi emän mahdolliset lääkkeet ja ylimääräiset rokotteet tiineyden aikana, pennunkatsojien kestityksestä aiheutuvat kulut sekä siivouskulut – rätit, pesuaineet, alustat ja muut välttämättömät tarvikkeet pentulaatikon puhtaana pitämiseksi. Aktiivisesti toimivalla kasvattajalla on todennäköisesti useita omia koiria sekä sijoituskoiria, jotka myös aiheuttavat kasvattajalle kuluja jatkuvasti. Usein pentueeseen panostanut kasvattaja saattaa lisäksi jättää yhden tai useamman lupaavimman pennun joko itselleen tai sijoitukseen, jolloin pennuista saatava tuotto pienenee.

Lienee siis syytä tarkentaa laskelmia:

valilliset2* Esimerkkilaskelman emällä teetetään yhteensä kaksi pentuetta, joten taulukkoon on listattu emän hankintahinta jaettuna kahdella. Hintaan ei ole laskettu esimerkiksi nartun ruokintaa, rokotuksia, perusterveystarkastuksia tai muita jatkuvia kuluja. Huom! Verotuksessa kasvattaja ei voi vähentää nartun hankintahintaa tai muita elantokuluja pentujen myyntihinnoista.
** Hinta on laskettu olettaen, että emää käytetään noin kymmenessä kokeessa / näyttelyssä todellisuudessa määrä on usein huomattavasti suurempi. Taulukon hinnassa eivät ole mukana matka- tai majoituskulut. Harrastusten kulut on myös jaettu kahden pentueen kesken.
*** Esimerkkitilanteessa suomenajokoira on astutettu 300 kilometrin päässä sijaitsevalla uroksella. Uroksen luona on käyty kahdesti. Taulukon hinta on arvio matkan polttoainekuluista, hinnassa ei ole huomioitu esimerkiksi ruokailua tai yöpymistä matkan aikana.
**** Esimerkkitilanteessa pomeranian on keinosiemennetty ulkomaalaisen uroksen pakastespermalla. Kuluihin on arvioitu muun muassa sperman kuljetus ja vastaanotto sekä keinosiemennyksestä aiheutuvat kulut.
***** Esimerkkitilanteessa keisarinleikkauksen hinnaksi on arvioitu 400 euroa suomenajokoiralle ja pienemmälle pomeranianille 300 euroa. Suomenajokoiralle leikkaus on suoritettu päivystyksessä, jolloin hinta on kaksinkertainen. Lisäksi jokaisesta elävästä pennusta veloitetaan kymmenen euron lisämaksu.
****** Kennelliiton jäsenmaksu on 39 euroa vuodessa. Suomen Ajokoirajärjestön vuosimaksu on 27 euroa ja Pienpystykorvat ry:n jäsenmaksu on 25 euroa.

Jokainen kasvattaja toimii parhaaksi katsomallaan tavalla, ja jutussa esitetyt luvut ovat suuntaa antavia esimerkkejä siitä, minkälaisiin kuluihin rekisteröityjä koiria eettisesti kasvattava saattaa hintavan harrastuksensa myötä törmätä. Kuonon haastattelemat kasvattajat kertovat, että ideaalitilanteessa pentueesta saattaa jäädä käteen muutamia satasia. Näillä rahoilla kasvattaja ei kuitenkaan suuntaa viikoksi lomalle etelään, vaan tuotto käytetään todennäköisesti koiriin ja niiden kanssa harrastamiseen sekä tuleviin pentueisiin, jotka huonon tuurin sattuessa saattavat tuottaa reilusti tappiota.

[blockquote style=”1″]Jos tuntipalkkaa alkaisi laskea, en uskoisi kovinkaan monen työntekijän tekevän työtä sellaisella, pitkälti miinusmerkkisellä tuntipalkalla.[/blockquote]

– Voi ajatella, minkä työmäärän pentueen teettäminen vaatii: ensin kasvattajan on tehtävä valtavasti tutkimustyötä löytääkseen jalostukseen sopivat yksilöt, sitten on selvitettävä oikea astutusajankohta, ajeltava pitkin Suomea tai muita maita yökausia, synnytyksen lähestyessä valvottava ja odotettava ja pentujen syntymän jälkeen seurattava silmät ristissä, että kaikki on hyvin. Sitten alkaakin pennunkatsojien rumba, aamuvarhaisesta iltamyöhään, ja kun kasvattaja pesee illalla hampaita, viimeiset pennunkatsojat ovat vielä pentulaatikossa. Koko elämä menee hetkeksi aivan sekaisin. Jos tuntipalkkaa alkaisi laskea, en uskoisi kovinkaan monen työntekijän tekevän työtä sellaisella, pitkälti miinusmerkkisellä tuntipalkalla, Blomqvist pohtii.

Kasvattajasitoumus velvoittaa vastuuseen

Pentujen hinnat määräytyvät pitkälti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Myös rekisteröimättömien koirien kasvattajat ovat havahtuneet pienten rotujen alati kasvavaan kysyntään, ja rekisteröidyistä pikkukoirista pyydetyt summat mahdollistavat myös rekisteröimättömien korkeat hinnat: kun rekisteröity pomeranian vastuulliselta kasvattajalta maksaa 2000 euroa, 800 eurolla myytävä rekisteröimätön karvapallo tuntuu jo lähes halvalta. Tosiasiassa on syytä muistaa, että rekisteröimätön pentu on aina virallisesti sekarotuinen eikä sen taustoista voi ikinä olla täysin varma.

© Erja Bäckman / kennel Dacabe

© Erja Bäckman / kennel Dacabe

Sopivan pennun ja kasvattajan etsimiseen kannattaa käyttää aikaa. Koska koira tuo omistajalleen iloa parhaassa tapauksessa yli kymmenen vuotta, on se ostos, johon kannattaa panostaa. Halvan pennun hinta saattaa kohota nopeasti moninkertaiseksi, jos koiran kasvattaja on laiminlyönyt esimerkiksi emän ja pentujen terveydenhuollon ja pennulta paljastuu pian ostamisen jälkeen sairauksia tai luonneongelmia. Halvalla hinnalla rekisteröimättömiä pentuja myyvä saattaa säästää paitsi rekisteröintikuluissa, myös esimerkiksi terveystutkimuksissa, rokotuksissa, madotuksissa ja laadukkaassa ruokinnassa, jotka ovat pennun elämän alkutaipaleen kannalta ensiarvoisen tärkeitä.

Hankkiessaan kennelnimen kasvattaja sitoutuu tuomaan koiriensa viat ja sairaudet sekä esimerkiksi virallisten terveystutkimusten tulokset julkisuuteen. Koiranpennun hankintaa suunnittelevalle oiva työkalu onkin Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, josta löytyvät kaikkien Suomeen rekisteröityjen koirien viralliset tiedot, koe- ja näyttelytulokset sekä terveystutkimusten tulokset. Rekisteröimättömänkin pennun kasvattaja voi vakuuttaa pentueen vanhempien olevan terveet, mutta ilman virallisia terveystuloksia arviot – jotka saattavat perustua esimerkiksi kasvattajan omaan mielipiteeseen tai vuosittaisiin perusterveystarkastuksiin – eläimen terveydentilasta sekä esimerkiksi mahdollisista periytyvistä sairauksista ovat vain mututuntumaa.

[blockquote style=”1″]Keltaisessa Pörssissä 300 euron pentua myyvä Matti Möttönen prepaid-liittymällä saattaa todellisuudessa olla joku muu, eikä häntä enää ongelmien ilmetessä saada kiinni.[/blockquote]

Allekirjoittaessaan Kennelliiton kasvattajasitoumuksen kasvattaja lupaa luovuttaa pennut hyväkuntoisina ja terveinä ja tehdä kaupasta kirjallisen sopimuksen, joka toimii myös pennun takuutodistuksena.

– On syytä muistaa, että rekisteröimättömän koiran myyjästä ei jää mitään jälkeä. Jos ajatellaan kasvattajan vastuuta, rekisteriin merkityn koiran kasvattaja tiedetään ja hän joutuu vastuuseen, jos koiralla ilmenee esimerkiksi perinnöllinen sairaus tai vika, joka on ollut piilevänä jo luovutushetkellä. Keltaisessa Pörssissä 300 euron pentua myyvä Matti Möttönen prepaid-liittymällä saattaa todellisuudessa olla joku muu, eikä häntä enää ongelmien ilmetessä saada kiinni. Vastuullinen kasvattaja on pennunostajan tukena koiran koko eliniän, toisin kuin rekisteröimättömän vahinkopentueen maailmaan tuottanut, joka ei välttämättä ole motivoitunut tai pätevä vuosikausien opastustyöhön.

Kennelliittoon rekisteröitynyt kasvattaja on sitoutunut huolehtimaan siitä, että hänen koiransa saavat riittävästi ravintoa ja huolenpitoa ja että koiria pidetään asianmukaisissa tiloissa ja ne saavat riittävästi liikuntaa. Lisäksi kasvattaja on sitoutunut luovuttamaan pennut uusille omistajille aikaisintaan seitsemän viikon ikäisinä. Jotta pennut voidaan rekisteröidä Kennelliittoon, tulee saman emän pentueiden välillä olla yli 10 kuukautta, eli vähintään yhdet juoksut. Tätä tiheämpi pennutus rasittaa emää huomattavasti, ja se sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran, jolloin välin seuraavaan synnytykseen on oltava vähintään yksi vuosi. Nartulla ei saa olla elinaikanaan yli viittä pentuetta ja yli kahdeksanvuotiaan nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistuksen, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen. Astutettavan nartun vaadittava minimi-ikä on rotukohtainen, mutta useimmat rotuyhdistykset vaativat nartun olevan astutushetkellä vähintään 18 kuukauden ikäinen.

Pennun hinta on koiran pienin kulu

Suomessa elää arviolta 650 000 koiraa, joista suurin osa, noin puoli miljoonaa on Kennelliittoon rekisteröityjä puhdasrotuisia. Vuonna 2014 Kennelliittoon rekisteröitiin reilut 46 000 koiraa ja koiranpentujen kaupassa pyörii vuosittain jopa 50 miljoonaa euroa. Kasvattajia, joilla on voimassa oleva kasvattajasitoumus ja rekisteröityjä pentueita viimeisten kymmenen vuoden aikana, on noin 14 000.

© Heini Rytky / kennel Haapahelmen

© Heini Rytky / kennel Haapahelmen

Kun kasvattaja toimii vastuullisesti sääntöjä ja suosituksia noudattaen, rekisteröidyn rotukoiran pennun korkealta tuntuvalle hinnalle on perusteensa. Toisaalta rotukoirien kalliit hinnat mahdollistavat korkeammat hinnat myös vähemmän eettisille paperittomien koirien kasvattajille. Perehtyessään kasvattajan toimintaan kunnolla, pennunostaja tukee parhaassa tapauksessa laadukasta ja rodun terveyttä edistävää kasvatustyötä ja sitä, että kasvattaja tuottaa maailmaan onnellisia, sekä fyysisesti että henkisesti terveitä ja turvallisissa oloissa kasvaneita koiranpentuja.

[blockquote style=”1″]Parhaat koirat tulevat vastuullisen kasvattajan keittiöstä.[/blockquote]

– Jos koiran hinta on tärkein kriteeri, kannattaa mennä lelukauppaan ja ostaa pehmolelukoira. Koiran hankintameno on pieni verrattuna siihen, mitä koiran pito maksaa. Eläinlääkärikulut, ruokinta ja kaikki muu ovat pitkällä tähtäimellä iso kuluerä. Rekisteröidystä rotukoirasta tiedät, että saat ajokoiran tai pomeranianin, paperittomasta eli sekarotuisesta koirasta et voi koskaan olla varma. Minulle ainakin on tärkeää tuntea myös yksilöt pennun taustalla, ja tietää, minkälaisia ne ovat luonteeltaan, terveydeltään ja ulkonäöltään, kertoo Blomqvist.

– Koirankasvatus Suomessa ei todellakaan ole kultakaivos. Valtaosa suomalaisista kasvattajista tekee työtä suurella sydämellä ja rakkaudesta rotuun, ja ilman näitä ihmisiä meillä ei edes olisi rotukoiria. Parhaat koirat tulevat vastuullisen kasvattajan keittiöstä, hän summaa.

[accordion][acc title=”Tiesitkö? Harrastajakasvattajankin on maksettava veroa (klikkaa lukeaksesi lisää)”]

Suurimmalle osalle suomalaisista kasvattajista toiminta koirien parissa on harrastus.

– Harrastustoiminnassa kasvatustoiminta ei ole kovin laajaa, koirat hankitaan ja niitä kohdellaan ensisijaisesti lemmikkeinä eikä kasvattajalla ole apunaan henkilökuntaa, kertoo varatuomari Marja Blomqvist.

Kun koirankasvatus muuttuu elinkeinoksi, toiminta on erittäin laajaa, koirat hankitaan jalostuskäyttöön, ne asuvat erillisissä kenneltiloissa ja kasvattajalla on usein apunaan henkilökuntaa. Merkittävimpänä erona on kuitenkin se, että elinkeinotoiminnassa kasvattaja saa pääasiallinen tulonsa tai vähintään merkittävän sivutulon koirankasvatuksesta, kun taas harrastustoiminnassa kulut jäävät usein tuloja suuremmiksi.

– Käytännössä laajaakin kasvatustoimintaa voidaan pitää harrastuksena, jos vuosienkaan jälkeen toiminnassa ei ole havaittavissa ansiotarkoitusta eli kasvattaja ei saa kasvatustyöstään merkittäviä tuloja.

Jos kasvatuksen vuotuinen liikevaihto, eli vuoden aikana myytyjen pentujen yhteismyyntihinta, ylittää 8 500 euroa, on kasvattajan tarkistettava arvolisäverovelvollisuutensa. Jos kasvatus on pienimuotoista ja satunnaista eikä vuosittainen liikevaihto ylitä 8 500 euroa, on kasvattaja velvollinen maksamaan ainoastaan tuloveroa kasvatustoiminnan voitosta, eli kasvatuksen tuloista, joista on vähennetty tulojen hankinnasta aiheutuvat menot.

– Harrastusluonteisessa kasvatustoiminnassa esimerkiksi koirien normaaliruokinnasta ja rokotuksista aiheutuvia kustannuksia ei saa vähentää pentujen myyntihinnoista, sillä ne ovat niin kutsuttuina elantokuluina vähennyskelvottomia. Harrastuskasvatuksesta saatavat tulot verotetaan ansiotuloina yhdessä muun muassa palkkatulojen kanssa, Blomqvist kertoo.

Myös pienimuotoista kasvatustoimintaa harjoittavan on siis pidettävä kirjaa kasvatukseen liittyvistä tuloista ja menoista sekä säilytettävä kuitit.

[/acc][/accordion]

Otsikkokuva: Heini Rytky / kennel Haapahelmen